Venäjän aloittama sota Ukrainassa on sekoittanut Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpulan mukaan Euroopan raakapuumarkkinat.

”Kun EU-päätöksiä ja -aloitteita tehtiin ennen sotaa, niitä pitäisi arvioida nyt poliittisesti uudelleen.”

Suomi oli EU-maiden suurin venäläisen raakapuun tuoja lähes kymmenen miljoonan kuution vuosimäärällä. Määrä vastaa puolitoistakertaisesti valtion metsistä hakattavaa puumäärää ja Kumpulan mukaan vaikuttaa Suomen metsien hiilinieluun.

”Kun EU:n piirissä pyritään rajoittamaan metsien käyttöä ilmastosyistä, tämä Venäjän raakapuun korvaamisen tarve tulisi ottaa huomioon.”

Hakkuusuunnitelman aikana kymmenen hallitusta

Kumpula näkee EU:n pyrkimykset rajoittamaa metsien käyttöä suurena haasteena.

”Biodiversiteettistrategian osana olevat vanhat metsät ovat jo pääosin toiminnan ulkopuolella ja ennallistamisasetuksen tavoitteet toteutuvat. Isoin haaste liittyy 30 prosentin suojelutavoitteeseen, kun niiden seurannaisvaikutuksia ei tunneta.”

Kumpula muistuttaa, että Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat ulottuvat neljän vuosikymmenen päähän.

”Siinä ehtii olla kymmenen hallitusta, joten suhtaudun poliittisiin hakkuurajoituksiin hyvin epäilevästi ja pidän niitä lyhytnäköisinä. Metsäteollisuus on suhdanneherkkä toimiala, minkä vuoksi vuosittaisia puunkorjuumääriä tulee tarkastella pitkällä aikajaksolla muutaman vuoden sijasta.”

Metsien käytön kokonaisvaikutusten arviointiin kuuluu Kumpulan mukaan myös hiilivuoto.

”Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ei häviä, vaan ohjautuu muihin maihin tai pahimmillaan fossiilisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin, jos meillä rajoitetaan metsien käyttöä.”

Metsä ilmaston saastuttajien siivooja

Hallitukselta ja sidosryhmiltä tulee Metsähallitukselle monia vaatimuksia, kuten hiilinielujen kasvattaminen.

”Viime vuonna Luken laskelmien mukaan valtion metsien puuston nielut kasvoivat 13 prosentilla, kun tavoite oli 10 prosenttia. Pyrimme tekemään tämän järkevästi metsien kasvua lisäävällä lannoituksella ja jalostetun viljelymateriaalin käytöllä.”

Vuoden 1960 jälkeen puuston hiilinielujen määrä on lisääntynyt Kumpulan mukaan 70 prosentilla.

”Metsien kokonaiskasvun tipahtaminen selittyy hakkuumäärien ohella kasvun syklisyydellä, metsänkäsittelymenetelmien muutoksilla, ja sillä että metsät ovat ikääntyneet ja ohittaneet nopeimman kasvun vaiheen. Metsien hiilinielujen kannalta ajaudutaan pitkällä sihdillä umpikujaan, jos metsien annetaan liikaa ikääntyä eikä niitä rohjeta uudistaa ja hoitaa.”

Kumpula korostaa, että metsä ei ole ilmaston lämpenemisen syyllinen, vaan ilmaston saastuttajien siivooja.

”Ilmasto-ongelmaa tulisi ratkaista ensi sijassa siellä ja niiden toimesta missä päästöt aiheutuvat ja vähentää öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttöä nopeasti.”

Monimuotoisuusindeksi pysynyt vakiona

Kumpulan mukaan metsien monimuotoisuutta kuvaava indeksi on pysynyt melko vakiona.

”Teimme satunnaisesti valitulla alueella monimuotoisuuskartoituksen talousmetsässä, missä oli taimikkoa, kasvatusmetsiä ja vanhempaa metsää. Jokaisesta kohteesta löytyi monimuotoisuutta kuvaavan punaisen kirjan uhanalaisia lajeja.”

Kumpula uskoo, että EU:n biodiversiteettistrategiassa mainittujen vanhojen ja luonnontilaisten metsien osalta Metsähallitus saa ”olla rauhassa”.

”Syke ja Luke tekevät kansallisten kriteereiden muotoilua, enkä usko, että se tulee aiheuttamaan kovin suurta vaikutusta metsien käyttöön, jos kriteereistä tulee ekologiset eikä ideologiset.”

Euromääräisille tulostavoitteille ei perusteita

Kumpula kuvaa Metsähallitusta palkkasoturiksi sikäli, että tehtävänä on toteuttaa valtio-omistajan asettamia tavoitteita.

”En pidä järkevänä sitä, että Metsähallitukselle asetetaan tarkka euromääräinen tulostavoite neljäksi vuodeksi eteenpäin. Kun markkinataloudessa puun hintaa ei voi arvioida etukäteen, ennusteet voivat heittää paljonkin.”

Metsähallitus tulouttaa valtiolle vuosittain vähän yli sata miljoonaa euroa.

”Vaikka tulos on merkittävä, me myymme jalostamatonta raaka-aineita, jonka arvonmuodostus, lähes kolme miljardia euroa, syntyy lopulta valmistavassa teollisuudessa”, Kumpula muistuttaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.