Viime vuoden lopulla nimetty Metsäbiotalouden tiedepaneeli on antanut omat suosituksensa tulevalle hallituskaudelle. Paneelin mukaan esimerkiksi metsäbiotalouden kasvun edellytyksiä tulisi vahvistaa, samoin metsien kasvua ja terveyttä. Myös ilmastonmuutoksen hillintään sekä monimuotoisuuden vahvistamiseen tarvitaan kustannustehokkaita keinoja.
Metsäbiotalouden kasvun edellytyksiä tulisi vahvistaa arvonlisää nostamalla, paneeli linjaa. Esimerkiksi raaka-aineiden jalostuksen arvoketjua pitäisi pidentää Suomessa arvonlisän kasvattamiseksi. Puurakentamisessa arvonlisä voidaan tuplata hakkuita lisäämättä, kun sahatuotteita jalostetaan nykyistä pidemmälle. Lisäksi Suomeen pitäisi luoda tekstiiliklusteri, kuitupohjaisilla tekstiiliratkaisuilla on suuri potentiaali lisätä metsäsektorin arvonlisää.
Toinen tärkeä kokonaisuus on metsien kasvua ja terveyttä vahvistavat toimet. Tätä varten tarvitaan skenaarioita, joiden avulla voidaan arvioida realistisesti metsien kasvua ja käyttömahdollisuuksia. Kasvun tehostamiskeinot tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti, paneeli katsoo.
Monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään paneeli kaipaa vaikuttavia ja kustannustehokkaita keinoja. Talousmetsissä on tavoiteltava entistä enemmän puuntuotannon sekä ilmasto- ja ympäristöpalveluiden yhteistuotantoratkaisuja. Monimuotoisuuden suojelu on kohdennettava niin, että laadukkaat suojelualueet muodostavat tarkoituksenmukaisesti kytkeytyneitä kokonaisuuksia. Paneelin mukaan on kuitenkin ilmeistä, että metsien hiilinielua ei ole mahdollista ylläpitää viimeaikaisella hakkuutasolla niin, että ilmastovelvoitteet ja -tavoitteet saavutetaan.
Lisäksi paneeli korostaa tutkitun tiedon merkitystä: päätöksenteon ja metsäpolitiikan tulee pohjautua tutkittuun tietoon. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen tuottama tieto on välttämätön edellytys päätöksenteolla, ja päättäjien sekä tutkijoiden välillä tarvitaan monitasoista keskustelua. Päätöksenteon tueksi tulisi ottaa käyttöön metsien tilaa kuvaavia, mitattaviin suureisiin perustuvia indikaattoreita.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
”…hiilinielua ei ole mahdollista ylläpitää viimeaikaisella hakkuutasolla niin, että ilmastovelvoitteet ja -tavoitteet saavutetaan…”
Tämä on ihan pötyä !
Päästömme ovat 50-57 milj. tn CO2 ja metsien kasvu sitoo jo nyt yli 90 milj. tn.
Meillä hakataan 30 milj. m3 (27 milj. tn CO2) alle kasvun joka vuosi.
Lisäksi jo jättimäisten hoitorästien (taimikonhoito, harvennus, ojien kunnostus, uudistaminen, boorin puutokset) pois hoitaminen nostaisi kasvua 30 – 50 %, jolloin hakkuita voisi vastaavasti lisätä.
Tuhkan pakkolevitys ojitetuille turvemaille arvokkaana ja pitkäaikaislannoitteena lisäisi kasvua useita miljoonia kuutioita/v vielä lisää.
Uusille tehtaille tarvitaan lisää puuta ja rakentaminen pitäisi alkaa tehdä puulla näin hiiltä pitkäaikaisesti sitovasti.
Meillä on useita kehittämiskeinoja joka sormelle.
Onko älyä, rohkeutta, aikaansaavuutta ja ymmärrystä ?