Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia.

”Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi”, Borgman sanoo metsäalaa seuraavan Audiomedia-verkkojulkaisun haastattelussa.

Metsäkeskustelu on Borgmanin mukaan negatiivisuuden kierteessä.

”Se vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon työskennellä metsien käytön hyväksi. Kun tehdystä työstä syyllistetään, ei työpäivän jälkeen jaksa lähteä enää keskusteluun puolustamaan omaa alaansa. Julkista keskustelua vältellään monesti sosiaalisessa mediassa esiintyvän maalittamisen pelossa.”

Kun vaaditaan hakkuurajoituksia, niiden taloudelliset vaikutukset jäävät Borgmanin mukaan keskustelussa varjoon, vaikka niillä on merkittäviä seurauksia.

”Taloustutkimuksen viime syksynä julkaisema tutkimus osoitti, että ymmärrys metsäalan työllisyysvaikutuksiin sekä sen tuottamiin hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen käytettyihin vero- ja vientituloihin on hiipunut. Elinvoimainen ja tuottava metsätalous ja -teollisuus työllistävät suoraan ja epäsuorasti noin 140 000 suomalaista ja tuottavat yli 3,5 miljardin euron vuosittaisen verokertymän”, Borgman muistuttaa.

Ympäristöviranomaiset panttaavat suojelutietoja

Vaikka metsäasiantuntijoilla on laaja-alainen osaaminen, niin riskit virheisiin kasvavat Borgmanin mukaan koko toimintaketjussa, kun työkuorma on kohtuuton.

”Virheiden riski kasvaa, kun ympäristöviranomaiset eivät luovuta joidenkin suojelun piirissä olevien lajien sijaintitietoja edes metsäammattilaisille tai metsänomistajille. Viranomaisten tehtävänä tulee olla metsäelinkeinon neuvonta ja edistäminen, ei lisäesteiden luominen. Viranomaisten ylläpitämien luontotietojen tulisi olla tarkkoja ja ajantasaisia sekä metsäalan toimijoiden käytettävissä aina tarpeen mukaan.”

Borgmanin mukaan valvontaa tekevien ympäristöviranomaisten tulisi neuvoa tarvittaessa etupainotteisesti. Silloin vältyttäisiin virheiden etsinnältä ja paikkaamiselta jälkikäteen.

”Viranomaisten toiminta on johtanut siihen, että metsiin on syntynyt harmaita alueita, joilta ei uskalleta ostaa puuta, vaikka niillä ei ole säädöspohjaista suojelua.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.