Ruotsin metsäala markkinoi rohkeasti metsänhoitoa, vaikka ympäristöväen kritiikki on vähintään yhtä äreää kuin meillä. Ruotsissa sekä hakkuut että metsänhoidon suoritteet kasvavat, Suomessa vain hakkuut.
Finforelian myyntipäällikkö Johan Grönroos tuntee taimikauppiaana sekä Suomen että Ruotsin metsätaloudet. Hän kantaa huolta meikäläisestä metsänhoidosta.
Toki Grönroosin tehtävänä on myydä taimia. Se pitää ottaa huomioon, mutta silti hänen huolensa on myös perusteltu.
Ruotsissa metsätaimien vuotuiset istutusmäärät ovat muutamassa vuodessa kohonneet yli sadalla miljoonalla taimella, siis noin kolmanneksella.
”Lisäys on selvästi hakkuumäärien nousua nopeampaa”, Grönroos sanoo.
Vuonna 2016 Suomessa istutettiin taimia enemmän kuin viime vuonna, vaikka hakkuut ovat lisääntyneet. Se tarkoittaa vajaasti taimettuvia hakkuualoja.
Myös taimikoiden hoidossa tulee karusti takkiin. Länsinaapurin taimikonhoitoalat ovat kaksi- ja puolikertaistuneet 1990-luvulta vallinneelta 200 000 hehtaarin vuositasolta ilman äyrinkään tukiaisia metsänhoitoon. Meillä taimikoiden hoito on valtion tuista huolimatta nuupahtamassa. Nuorten metsien hoitorästit sen sijaan ovat kasvaneet jo 1,7 miljoonaan hehtaariin.
Takavuosina Suomessa metsänviljelyn laatua seurattiin tarkoin. Nyt sekin on unohdettu, koska valtio ei enää maksaa seurantaa.
”Ruotsissa kevään istutukset inventoidaan säännöllisesti heti seuraavana syksynä, ja tarvittavat täydennysistutuksen päästään tekemään jo seuraavana keväänä”, Grönroos kertoo.
Rohkeaa markkinointia
”Ruotsalaiset ovat ahkeria ja rohkeita. Rankasta arvostelusta huolimatta metsäala markkinoi puutuotantoon keskittyvää metsänhoitoa näkyvästi ja tuloksekkaasti. Metsänomistaja voi esimerkiksi laskurista todeta, paljonko runsaamman tuoton saa istuttamalla jalostetusta siemenistä kasvatettuja taimia tai lannoittamalla metsää”, Grönroos kertoo.
Suomessa kukaan ei kehtaa markkinoida puuntuotannon tehostamista.
’”No eipä edes meidän (Finforelia) sivuilla markkinoida jalostettujen taimien etuja. Taimien ostajia ja välittäjiä kiinnostaa lähinnä se, kuinka halvalla taimia saa. Ruotsissa metsänomistajille myydään tulevaisuuden tuottoja.”
Grönroos ennustaa, että parinkymmenen vuoden kuluttua Ruotsin kattavasti hoidetut metsät ovat monin verroin tuottavampia ja arvokkaampia kuin Suomen. Ne tuottavat puuta ja sitovat samalla hiiltä tehokkaammin kuin meidän rästimetsämme.
Ruotsin metsäsektori on voittajien joukossa, jos metsäteollisuuden ennusteet uusiutuvien puupohjaisten materiaalien tulevasta voittokulusta pitävät kutinsa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Niin, onko nyt niin, että aukkoja on jäänyt istuttamatta, vai onko sittenkin niin, että taimimäärää per hehtaari on alennettu, koska on ymmärretty, että puun hinnanmuodostuksen takia kuitupuuta ei kannata tuottaa istuttamalla? Olisiko aihetta vähän tarkemmin tutkivalle journalismille?
Onhan tuo lamaantuminen täällä ihmeellistä. Onko metsänomistajilta mennyt usko metsänhoidon järkevyyteen, onko kuunneltu liiaksi ympäristöväen mesoamista? Otetaan hei nyt mallia ruotsalaisista ja aletaan hoitamaan metsiämme paremmin.
Pahimmillaan EU:sta ja osin kotimaastakin tuleva uhkailu pakkosuojelusta ja yksityisomaisuuden sosialisoinnista johtaa siihen, että ei ole enää kiinnostusta investoida tuhansia euroja aukon uudistamiseen tai taimikon raivaamiseen. Ruotsissa poliitikot ovat selvästi Suomea pontevammin vastustaneet EU:n suojeluintoa mikä luo uskoa metsätalouteen siellä.
Itse kuulin aivan hiljan ruotsalaiselta metsänhoitojohtajalta, että siellä istutetaan 2000 – 2200 tainta ja yleensä muokkaamattomaan maahan. Tämähän on järjetöntä.
Itse kannatan linjaa, että istutetaan 1200 tainta erittäin huolellisesti ja istustilanteessa päältä tasoitettuihin suuriin mättäisiin, jolloin tuhoprosentti on hyvin pieni ja taimen sekä nuoren puun kasvu jopa kymmeniä prosentteja tasamaaistutusta parempi.
En tiedä, missä ne Ruotsin hyvin hoideut nuoret metsät ovat, kun teillä liikuttaessa silmiin niitä ei kyllä saa.
Kyllä hyvin hoidetun metsän päätehakkuusta saatavasta 20.000 – 30.000 €:n tulosta 1500 € voi mielihyvin laittaa uuden metsän kasvuun ketjulla ennakkoraivaus kantokäsitellen, ajouramatastys suuriin mättäisiin, laadukkaimmat mahdolliset pientaimet 2 hengen työparina istuttaen (toinen tasoittaa kuokalla mättään päällyksen hieman koveraksi) ja siitä n. 5 v perästä tapahtuvan vesakkoperkuun oksasaksimenetelmällä (40 mm paksuuteen asti leikaavat kevyet ja hammastehostetut sakset, joissa myös pieni alasienellä varustettu kantokäsittelypurkki), joka useimmiten riittääkin ainoaksi käsittelyksi EH odotellessa 10-15 v sisällä istutuksesta.
Oivallinen uutisvoitto aikakauslehdeltä! Onnittelut! Jotain todella syvältä ja tunkkaisesta kumpusi nenääni, kun näin TAAS uutisen, että kemeran rahoja jäi sitten 4 tunnin päästä loppuvana vuonna käyttämättä 20 miljooaa euroa!
Millä muulla alalla maassamme jää valtion suoria tukia vastaavasti käyttämättä. No ei millään.
Uutinen on merkityksetön, kun se ten tietopohja on koko maan summa, alueittain summatut metsänhoidon tukien käyttämättä jätöt eivät nekään kerro kenellekään mitään.
Tilaston tekijä voisi laatia käyttövajeen yhdistelmät tekijöittäoin, mhy, MG, S_E, ja UPM + suurimmat metsäpalveöuyritykset. Sen verran imelän äitelän makuista on ko. 4 tahon markkinointi, että hyvä olisi tarkastaa, miten missäkin talossa kemeran rahoja käytetään. Ihan sama on korjuun jälkien, taimikonhoidon laadun jne. tarkastusten tulokset –summaluvut oovat materiaalia numeroiden hautuumaihin, hyödyttömiä.Eli tilastot joko tekijöittäin tai sitten säästöön tarakstuksiin kuluvat rahatkin,kyllä VMI nämä kauheudet osaa meille toistaa- ei ole järkeä nykymallilla kerätä tietoa julkisin varoin 2 kertaan, kun kerran ei halutakaan vaikuttaa asioisden muuttumiseen.
Tähän juttuun on viitattu Hesarin keskustelussa 1.1.23 julkaistussa jutussa ”Hiilinielujen romahduksen syy selvisi”. Mietittiin muun muassa sitä miksi biodiv. indeksille (BII) ennustetaan Ruotsissa tasaista kehitystä, mutta Suomessa alenevaa. Metsänhoidon erot eivät sitä kuitenkaan taida selittää.