Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on tänään keskiviikkona aloittanut tuotantonsa. Se tuottaa vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua.
”Sellu ja kartonki ovat lukuisten kulutustavaroidemme raaka-aineita, joita valmistetaan Kemissä aiempaa merkittävästi pienemmin päästöin. Suomi tarvitsee nyt kestäviä investointeja, jotka luovat työtä, toimeentuloa ja uskoa tulevaisuuteen”, toteaa Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä tiedotteessa.
Tehdas käyttää puuta vuodessa 7,6 miljoonaa kuutiota, joka on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vanha tehdas.
Lisäkuutioista 3,5 miljoonaa hankitaan Suomesta ja miljoona Ruotsista, yhtiö kertoo.
Suomesta tuleva puu hankitaan valtaosan runsaalta 90 000:lta Metsäliitto Osuuskunnan jäseneltä, jotka omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä.
Kuitupuun lisäkäyttö kasvattaa yhtiön mukaan metsänomistajien puunmyyntituloja noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tukkipuun myyntitulot kasvavat merkittävästi.
Puunkorjuuseen, -kuljetukseen ja metsänhoitoon yhtiö laskee syntyvän tuhatkunta uutta työpaikkaa.
”Kemin biotuotetehtaan puut hankintaan talousmetsistä. Emme hanki tehtaalle puuta vanhoista, suojelunarvoisista metsistä.”
”Arvioimme, että noin 60 prosenttia biotuotetehtaan käyttämästä puusta tulee harvennushakkuista. Tämä purkaa pohjoisten metsien harvennusrästejä ja tukee puiden järeytymistä tukkipuuksi, jota voi käyttää pitkään hiiltä varastoiviin puutuotteisiin”, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Nyt on mielenkiintoista nähdä malttaako ML:n puunkorjuu harventaa pohjoisen metsiä alhaalta päin ja riittävän voimakkaasti nimenomaan tukin tuottoa eli puunkasvattajan etua ajatellen.
Nyt MO:n pitää olla tarkkana, että väljennykset tehdään niin, että tukinkasvu on mahdollista ja että harvennuksilla parhaat ja suurimmat valtapuut, (joista hakkaaja saisi eniten pinon täytettä), jätetäänkin kasvamaan hyvän latvustilan kanssa.
Metsäkeskuksen ja MHY:n pitää tässä olla usein osaamattomien metsänomistajien tukena.
Valitettavasti Suomen metsänhoidon suositukset istutuksesta alkaen tuottavat liian tiheitä metsiä (pienellä tukkiprosentilla), joissa kasvatetaan halpaa kuitupuuta vuosikymmenestä toiseen, kun liikatiheys estää tukiksi järeytymisen.
1200 kpl istutustiheys, aikainen eli vielä karsiintumattoman metsän EH tiheyteen 600 kpl/ha ja heti kun senkin latvustila alkaa täyttyä, väljennys 400 tai 300 r/ha (koivulla) tiheyteen tuottaa tukkia ylivoimaisesti ja on siten omistajalle verrattomasti taloudellisin vaihtoehto.
Järeä, hyvin kasvava ja terve 400r/ha kasvatusmetsä kannattaa vielä väljentää tiheyteen 200 r/ha, millä jatketaan superkannattavaa tukin kasvatusta ilman kuluja vielä ehkä vuosikymmeniä ja lykätään kallista uudistamista sekä sidotaan jättimäärä hiiltä metsään. Tästäkin voi myös hiilisopparilla tienata.
Totuttua harvempana metsä on myös paljon kestävämpi kaikkia tuholajeja vastaan.
Myös tuulenkaadot jäävät paljon vähäisemmiksi, kun puut opetetaan tuulivahvoiksi jo taimesta alkaen.