Metsä Groupin toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta mukavasti 280 miljoonalla eurolla 1,82 miljardiin.
Liiketulos sen sijaan kasvoi lähinnä Venäjän-toimintojen alaskirjausten vuoksi vain niukasti viidellä miljoonalla 248 miljoonaan, ja viimeisen rivin nettotulos sitäkin niukemmin kolmella miljoonalla 235 miljoonaan euroon.
Liiketulos olisi ollut 87,5 miljoonaa euroa parempi ilman Syvärillä sijaitsevan Svirin sahan ja sen puunhankinnan alaskirjauksia. Yhtiön itse ensisijaisesti esittämä, vertailukelpoinen liiketulos kasvoikin 88,1 miljoonaa 330,2 miljoonaan euroon.
Pääjohtaja Ilkka Hämälä oli tyytyväinen, sillä toinen vuosineljännes oli vertailukelpoisella liikevoitolla mitaten Metsä Groupin historian paras. Hän odottaa saman tulostason jatkuvan myös kuluvalla kolmannella neljänneksellä.
Investoinnit etenevät
Metsä Groupilla on menossa ja tulossa useita investointeja.
Rauman uuden suursahan koekäyttövaihe alkoi toukokuussa ja jatkuvaan tuotantoon siirrytään kuluvalla neljänneksellä.
Kemin biotuotetehdas etenee aikataulussa ja tuotannon on määrä alkaa vuoden kuluttua. Kustannusinflaatio on nostanut alkuperäistä kustannusarviota 15–20 prosenttia.
Metsä Boardin Husumin soodakattilan ja turbiinilaitoksen investoinnin käyttöönotto on viivästynyt suunnitellusta toisesta vuosineljänneksestä neljännelle. Keskeisenä syynä on asennustöiden viivästyminen resurssipulan vuoksi. Husumissa kasvatetaan myös taivekartonkikapasiteettia ja toukokuussa yhtiö ilmoitti selvittävänsä mahdollisuuksia uuteen taivekartonki-investointiin joko Suomessa tai Ruotsissa.
Pehmopaperiyhtiö Metsä Tissue valmistelee Ruotsin Mariestadin tehtaan uusimisinvestointia. Myös uusi pehmopaperitehdas Iso-Britanniaan on mahdollinen.
Mekaanisen jalostuksen tytäryhtiö Metsä Wood suunnittelee kertopuutuotannon laajentamista Äänekoskelle. Ympäristölupahakemus on jätetty ja päätös on mahdollinen ensi vuoden alkupuoliskolla.
”Metsien käytön on uudistuttava”
Hämälä on nostanut tulostiedotteeseen, että metsien talouskäyttöön kohdistuu muutospaineita niin EU-lainsäädännön, kansallisen politiikan kuin julkisen sanan kautta. Hän ottaa selvästi kantaa, että metsien käytön on uudistuttava.
”Työ metsätalouden muuttamiseksi turvaamaan paremmin luonnon monimuotoisuutta ei ala tänään, vaan se on alkanut jo vuosia, jopa vuosikymmeniä sitten metsäsertifiointijärjestelmien perustamisen myötä. Myönteiset kehityssuunnat näkyvät Suomessa sadan vuoden aikana toteutettujen valtion metsäinventaarien tuloksista.”
Hämälän mukaan metsien tarkastelu laajempana kokonaisuutena on johtanut muuttuneisiin toimintamalleihin erityisesti turvemailla.
”Suojeluarvoltaan korkeiden metsäympäristöjen tunnistaminen ja liittäminen suojelun piiriin on tarpeen, ja se toteutuu sekä julkisin että vapaaehtoisin toimin.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
