Metsä Group ryhtyy markkinoimaan metsänomistajille männyn ja kuusen sekaviljelyä. Sekaviljely soveltuu parhaiten ravinteisuudeltaan puolukka- ja mustikkatyypin maapohjille.
”Sekaviljely on hyvä keino varmistaa laadukkaan ja täystiheän metsän syntyminen esimerkiksi alueilla, joilla hirvituhoriski on suuri, mutta kasvupaikka hieman karu kuuselle. Sekaviljely myös lisää metsien monimuotoisuutta ja parantaa metsien kestävyyttä ilmastonmuutoksen tuomia haasteita, kuten kuivuutta ja hyönteis- sekä tuulituhoja vastaan”, kertoo sekaviljelystä omissakin metsissään innostunut Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä.
Metsä Group tarjoaa metsänomistajille mallia, jossa kääntömätästetylle uudistusalalle istutetaan kuuset ja lisäksi kylvetään männynsiementä.
”Kuusentaimia istutetaan 1 000–1 200 kappaletta ja männynsiementä kylvetään noin 150 grammaa hehtaarille. Kustannukset metsänomistajalle tulevat todennäköisesti olemaan hieman matalammat kuin vaihtoehdossa, jossa uudistusalalle istutetaan 1 800 kappaletta kuusia”, arvioi Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala.
Käytännössä sekä istutus että kylvö tehdään metsurityönä, sillä tehokasta koneellista menetelmää työhön ei toistaiseksi ole olemassa.
Uudet tutkimustulokset rohkaisevia
Metsä Group on tehnyt sekakylvöä omissa metsissään jo 1990-luvulta lähtien ja kokemukset ovat olleet hyviä. Myös monet yksityiset metsänomistajat ovat soveltaneet menetelmää metsissään. Kuluneena kesänä Metsä Group teetti Luonnonvarakeskuksella tutkimuksia puuston kasvusta sekä laadusta olemassa olevilla sekaviljelykohteilla.
”Selvitimme sekametsien kasvua kymmenellä iältään 10–24-vuotiaalla koealalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Tulokset osoittivat, että kylvömänty saavuttaa istutetun kuusen kasvussa ja puut kasvavat hyvin hoidetuissa metsissä tasatahtiin”, kertoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta.
”Silmämääräisesti olemme jo aiemmin havainneet sekaviljelyn hyvät tulokset. Nyt kun olemme saaneet myös tutkimustuloksia, jotka vahvistavat käsityksiämme, voimme suositella sekaviljelyä myös metsänomistajille”, Oijala toteaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ihan oikea tutkimustulos, jos vertaa esim meidän yhteismetsän mailla Toivakassa 20 vuoden aikana tehtyihin havaintoihin.
Sopivilla mailla havupuut kasvavat melko tasatahtia. Männyt kuitenkin 20-vuotiaassa metsässä näyttäisivät olevan vähän johdossa. Merkittävä on, että kasvu on parempaa kuin yhden puulajin metsässä.
Meidän mailla ei kivisyyden vuoksi voi harjoittaa mätästämistä ja laikutuskaan ei kaikin paikoin onnistu kunnolla.
Päädyimme 9 vuotta sitten ratkaisuun, jossa hakkuuta seuraavana vuonna alue äestetään ja kylvetään samalla männylle. Seuraavana vuonna istutetaan n 1000 kuusta/ha. (tukkimiehentäiriskin vuoksi hakkuun ja istutuksen välillä pitää olla kokonainen kesä). Kuuset istutetaan painottaen kohtia, jossa äestys ei ole onnistunut kunnolla.
Kokemukset puoltavat ratkaisua. Joskus männyt itävät huonosti, jolloin kuuset paikkaavat tilanteen. Joskus heinä haittaa mäntyjen kasvua, jolloin kuuset taasen paikkaavat tilanteen. Joskus syntyy täydellinen sekoitus, jossa perkauksilla ja hakkuilla voidaan ohjata puuvalikoimaa.