Metsä Groupin uusi hoitomalli (Metsä Group Plus) patistaa puukauppaa tekeviä metsänomistajia jatkuvan kasvatuksen pariin. Syyskuun alusta alkaen metsänomistajalle maksetaan lisäbonus, mikäli turvemaiden hakkuu tehdään peitteisiä menetelmiä käyttäen eli pienaukko- tai poimintahakkuuna. Tällöin hakkuun yhteydessä ei tehdä kunnostusojituksia ja suojavyöhykkeet ovat korkeimman vaatimustason mukaiset.
Peitteisten menetelmien käyttö on Metsä Groupin mukaan lisääntynyt viime vuosina. Viime vuonna yhtiön turvemailla tekemistä uudistamiseen tähtäävistä hakkuista noin neljännes tehtiin peitteisillä menetelmillä. Pohjois-Suomessa näiden osuus pinta-alasta oli 40 prosenttia.
Metsä Group kampanjoi uutta hoitomalliaan keväällä helmi-huhtikuussa. Tuona aikana tehdyistä kaupoista 40 prosenttia sovittiin Metsä Group Plus -mallin mukaisesti.
”Metsä Group Plus -hoitomalli on otettu erinomaisesti vastaan, ja nyt sitä laajennetaan tuomaan hyötyjä turvemailla. Maksamme parempaa hintaa uudistavasta metsätaloudesta ja ohjaamme metsänomistajia oikeaan suuntaan”, sanoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen tiedotteessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ei tätä olisi vielä vuosikymmen sitten uskonut kukaan, että ympäristö- ja ilmastohömppä johtaa tähän. Mutta kyllä, mikäli tekeminen ja tekemättömyys ei jää yksin metsänomistajan kustannettavaksi yhteisen hyvän vuoksi, ollaan leikissä mukana.
Kyllä tässä suorittava on nyt käynyt niin, että viherpoliittinen vouhotus ja em. hömppä ovat jo niin iskostettu tuotteiden markkinapolitiikkaan,- imagoon, kauppojen mahdollistamiseksi kurmuutus on kestettävä.
Ja jos lisäkustannuksen saa kynittyä ostajalta, menköön sitten!
Eri aikakausilla on omat muoti-ilmiönsä ja osa niistä osoittautuu virheeksi. ”Serlan” aikaan innostuttiin jättämään taimikoita hoitamatta ,kun oltiin sitä mieltä ,että puut kasvavat tarpeeksi ilman hoitoakin. Suteen meni se toive. Seuraavaksi hurahdettiin imagosyistä energiapuubisnekseen. Taimikot hoidettiin energiapuuhakkuiden avulla. Taas tuli mahalasku ja siirryttiin intensiivisempään raivaustoimintaan.
Nyt pilkottaa uusi tuhoon tuomittu villtys kasvattaa metsiä peitteisinä. On ilmeisesti muodostunut tietokatko edellisen ja nykysukupolven välille ,mihin peitteisyyden suosiminen lopulta johtaa. Virheitä paikkaillaan myöhemmin kovalla rahalla. Kilpeä voi kiillottaa paremminkin ,kun suositella peitteistä mallia metsän kasvatukseen.
Peitteisä kasvattaminen merkitsee, että räipät on jätettävä pystyyn häiritsemään uuden taimikon kasvua.
Se voi myös merkitä ns. jatkuvan kasvatuksen eli harsintahakkuu -systeemin toteuttamista.
Molemmilla metsän tuotos romahtaa verrattuna hyvin ojitettuun ja suuriin mättäisiin (400 – 500 l mättäät 4 m leveällä ajouramentelmällä) mätästettyyn uudistusalaan, jolla tuottavuus on kymmeniä prosentteja muotimetsiä parempi.
Voi näitä metsämuotijohtajia, mitä onnetonta linjaa nyt ajetaan!
Yleisön ja poliittisen paineen takia annetaan järjen käytöstä periksi ja ruvetaan tekemään typeriä.
Hyvin uudistetun kuvion hiilitase on jo parin vuoden jälkeen positiivinen. Järkevä ojitus ( 20 m välein 50-60 cm ojat) lisää aina enemmän hiilensidontaa puuston kasvun kautta kuin märän maan sammaleen ym. suokasvillisuuden kitukasvu.