Kuusen suosio metsänviljelyssä laskee yhä ja männyn suosio kasvaa. Metsäkeskuksen viime vuonna tulleiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan männyn osuus uudistuksista nousi 51,5 prosenttiin, mikä on 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Kuusen osuus jatkoi laskuaan, sen osuus uudistuksissa jäi 44 prosenttiin. Rauduskoivun osuus oli 5 prosenttia.
Vielä vuonna 2020 kuusen osuus uudistuksista oli 52 prosenttia, männyn 45 prosenttia ja rauduskoivun vajaat 3 prosenttia.
”Kuusta käytetään vähemmän kuin aiemmin ja rauduskoivua enemmän. Tämä voi johtua siitä, että metsänomistajat tietävät metsätuhoriskistä kuusikoissa”, sanoo Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes tiedotteessa.
Puulajien suosio vaihtelee alueittain
Eniten kuusta viljellään Kanta-Hämeessä (osuus 70 prosenttia uudistuksista), Pohjois-Savossa (64 prosenttia) ja Päijät-Hämeessä (60 prosenttia). Näilläkin alueilla osuudet olivat laskussa.
Pohjoisessa suosituin puulaji on mänty. Esimerkiksi Lapissa männyn osuus uudistuksista on 87 prosenttia.
Rauduskoivua viljellään eniten Päijät-Hämeessä (16 prosenttia), Uudellamaalla (15 prosenttia) ja Etelä-Savossa (14 prosenttia).
”Rauduskoivun yleistymistä on rajoittanut pelko hirvituhoista sekä huoli taimien saatavuudesta. Nykyisin rauduskoivun taimia saa taimitarhoilta hyvin ja monet metsänomistajat ovat lisänneet tietoisesti lehtipuun määrää metsissään. Odotuksena on, että rauduskoivun viljely lisääntyy eteläisessä Suomessa tällä vuosikymmenellä”, Remes sanoo.
Eniten istuttamalla
Viime vuonna Metsäkeskukseen tehtiin metsänkäyttöilmoituksia uudistushakkuista yli 200 000 hehtaarin alalle.
Yli kaksi kolmasosaa metsän uudistamisista suunniteltiin tehtäväksi istuttamalla. Kolmasosa uusista taimikoista perustetaan siementen kylvöllä tai luontaisesti uudistaen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään