Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä, joista joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa, kertoo maanmittauslaitos tiedotteessa.
Modernit, tarkat mittalaitteet on saatu maanmittarien käyttöön vasta tällä vuosituhannella. Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä.
Suomessa on 1700-luvulta alkaen kannettu metsiin ja tonttien kulmille kiviä, betonia, metallia ja puupaaluja rajojen merkiksi. Aikoinaan mittaukset tehtiin ketjua tai nauhaa perässä vetäen. Modernin, tarkkaan mittaukseen pystyvän mittalaitteen maanmittari sai työkalukseen vasta noin 20 vuotta sitten.
”Vanhojen mittausten tietoja on pyritty parantamaan monin eri keinoin. Silti Suomessa on yhä noin kolme miljoonaa rajapyykkiä, joille ei ole määritetty tarkkaa sijaintia. Näistä rajapyykeistä useat on mitattu viimeksi yli sata vuotta sitten”, kertoo palvelupäällikkö Panu Karhu Maanmittauslaitoksesta.
Rajapyykki määrää rajan paikan
Keväällä suunnitelmissa saattaa olla uuden vajan rakentaminen pihaan tai mökkitontin omistuksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Silloin voi olla tarpeen etsiä rajapyykit, jotka osoittavat tontin rajat.
”Jos rajapyykit ovat paikoillaan ja tiedät niiden sijainnit, ei huolta ole. Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja.”
”Epätarkkoja rajapyykkejä mitataan tarkoiksi aina kun paikalle osuu maanmittaustoimitus, mutta nopeasti kaikkia rajoja ei tarkoiksi saada. Maanmittauslaitos laittaa paikalleen vuosittain noin 50 000 uutta rajapyykkiä”, Karhu sanoo.
Karttasovelluksesta saa hyvää apua rajan etsimiseen, mutta sen näyttämään tietoon pitää suhtautua varauksella. Puhelimen näyttämä sijainti voi olla kymmeniäkin metrejä väärin. Ammattilaisten käyttöön tarkoitetuilla laitteilla sijainti pystytään mittaamaan muutaman sentin tarkkuudella.
Entä jos kiinteistön rajat kaipaavat selvittämistä?
Jos rajan paikka ei ole tiedossa tai rajaa ei löydy, voi avuksi pyytää maanmittaria hakemalla rajankäyntiä Maanmittauslaitoksesta. Maksullisessa rajankäynnissä selvitetään rajan paikka ja tarvittaessa uusitaan kadonneet rajapyykit.
– Naapurin kanssa on hyvä keskustella ennen rajankäynnin hakemista, jos se vain on mahdollista. Naapurilla voi olla tieto rajan tai rajapyykin paikasta, Karhu sanoo.
Maanmittauslaitoksen lisäksi rajankäyntejä tekevät suurimmat kunnat omilla asemakaava-alueillaan.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään