Helsingin Sanomat uutisoi tänään hallituksen aikeista yhdistää neljä Suomessa toimivaa tiedepaneelia yhdeksi paneeliksi. Yhteen liitettäisiin ilmastopaneeli, luontopaneeli, kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden tiedepaneeli.
Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho kertoo saaneensa asiasta tietoa eilen maanantaina. Kotiaholta ei heru aikeille ymmärrystä.
”On käsittämätöntä, jos tässä ajassa tieteellisen neuvonannon roolia päätöksenteossa supistetaan”, Kotiaho toteaa Metsälehdelle.
Kotiaho muistuttaa, että globaalisti suurimmiksi ihmiskuntaa uhkaaviksi asioiksi on tunnistettu muun muassa ilmastonmuutos, luontokato sekä disinformaation leviäminen.
”Riippumattomuus turvattava”
Yhdistämisajatuksen taustalla on Sitran Jouni Backmanin viime keväänä tekemä selvitys ”Tiedepaneelit hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa”. Selvityksessä ei ollut mainintaa paneeleiden yhdistämisestä.
Kotiaho kritisoi selvityksen nimen muotoilua, joka antaa ymmärtää, että tiedepaneelit olisi valjastettu hallitusohjelman tavoitteiden tukemiseen.
”Tieteellistä neuvonantoa ei pidä rajata hallitusohjelman tukemiseen tai yksinomaan siinä mainittujen asioiden käsittelyyn. Paneeleiden riippumattomuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.”
”Asiantuntemus kaventuu”
Mikäli paneelien yhdistäminen toteutuu, putoaisi niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 55 jäsenestä 36:een.
”Tämä väistämättä kaventaa paneelien asiantuntemusta”, näkee Kotiaho.
Kotiahon tietojen mukaan suunnitellussa paneelissa tulisi olemaan 12 jäsentä ”pääpaneelissa”, jonka alla toimisi kaksi 12-jäsenistä alajaostoa. Toinen jaosto olisi ekologinen ja toinen sosiaalinen ja taloudellinen.
”Mielestäni malli on vanhakantainen. Luonto- ja ilmastopolitiikka pitää tuoda kaiken politiikan osaksi.”
Uusi paneeli toimisi Valtioneuvoston kanslian alaisuudessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
