Luontoa koskeva sääntely on hajautunut eri lakeihin ja eri hallinnonaloille Suomessa. Tämä tarkoittaa aukkoja lainsäädännössä ja ristiriitoja lakien välillä. Suomen luontopaneeli peräänkuuluttaakin mietinnössään uutta luontolakia, jolla luontokadon hillintää voitaisiin ohjata kokonaisuutena.
Ilmastolakia vastaava, kaikkia hallinnonaloja sitova luontolaki vahvistaisi luontopolitiikan pitkäjänteisyyttä, eri ministeriöiden ja toimialojen tavoitteellisuutta ja toimien johdonmukaisuutta luontohaittojen minimoimiseksi.
”Vahva luontolaki sisältäisi perinteisen luonnonsuojelun ohella muun muassa sitovat tavoitteet sekä suunnittelujärjestelmän, joka ohjaisi maankäyttöä ja hankkeiden luvitusta. Laki velvoittaisi luontohaittojen välttämiseen, lieventämiseen ja kompensointiin eli lieventämishierarkian noudattamiseen”, sanoo Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tiedotteessa.
Lisäksi paneeli toivoo aiheuttaja maksaa -periaatteen toimeenpanoa.
”Sillä voitaisiin hillitä luontohaittojen syntymistä ja siirtää esimerkiksi maankäytön luontovaikutuksista syntyvää kustannusrasitusta niille toimijoille, jotka hyötyvät luonnon tilan heikentämisestä ja ovat siitä vastuussa”, Kotiaho sanoo.
Hänen mukaansa luontohaittojen sisällyttäminen täysimääräisinä hankkeiden toteuttamiskustannuksiin vähentäisi ulkoiskustannuksia ja kolmansille osapuolille koituvia haittoja ja kannustaisi hakemaan vähiten haittoja aiheuttavia ratkaisuja.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mikä luontokato?
Onko Suomessa sellaista, kun Suomenn luonto on rankattu maailman parhaaksi BII-indeksillä 96%.
Mikä on tilanne Tanskassa, kun siellä BII-indeksi on vain 44%?