Luonnonvarakeskus (Luke) toimii ensi vuodesta lähtien 25 toimipaikan voimin. Entisen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Haapastensyrjän, Parkanon ja Suonenjoen toimipaikat muuttuvat koetoiminta-asemiksi, joilla ei enää pysyvästi työskentele tutkijoita.

”Tutkijat sijoitetaan ensi vuoden alusta 12 toimipaikkaan. Osassa toimipaikoista työskentelee tällä hetkellä vain muutama tutkija. Haemme nyt suurempia tutkijayhteisöjä”, sanoo Luken kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila.

Jatkossa Luken toimipaikat on jaettu neljään päätoimipaikkaan, kahdeksaan strategiseen toimipaikkaan, kahdeksaan koetoiminta-asemaan ja viiteen vesiviljelypaikkaan. Päätoimipaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, Jokioisissa, Joensuussa ja Oulussa, strategiset toimipaikat ja koetoiminta-asemat ympäri maata. Lisäksi Lukella on tutkimusyhteistyöpaikat Tampereella, Mikkelissä, Kuopiossa ja Kajaanissa.

”Koetoiminta-asemilla työskentelee pysyvästi kenttätyötä ja aineistonhankintaa tekevää henkilöstöä. Tutkijoita siellä työskentelee esimerkiksi silloin, kun käynnistetään koetta tai analysoidaan kokeen tuloksia”, Laurila sanoo.

Rahoitus haasteena

Luke sai alkunsa vuonna 2015, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotuotanto yhdistyivät. Alun perin toimipaikkoja oli 35 paikkakunnalla.

Toimipaikkojen vähentämisen taustalla on muun muassa budjettirahoituksen väheneminen. Lukeksi yhdistyneille organisaatioille maksettiin vuonna 2014 valtion budjetista kaikkiaan 95 miljoonaa euroa. Tänä vuonna budjettirahoitus oli 70 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että jatkossa yhä suurempi osa rahoituksesta tulisi ulkopuolisilta rahoittajilta.

Laurilan mukaan ulkopuolisen rahoituksen osuus on kasvanut, mutta samalla Luken liikevaihto on pudonnut reilusta 140 miljoonasta eurosta vajaaseen 120 miljoonaan euroon. Rahoitustilannetta hankaloittaa hänen mukaansa se, että neljännes Luken toiminnasta on viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, jotka katetaan lähes kokonaan budjettirahalla. Näihin kuuluvat esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinnit.

Luken tutkimusylijohtajan Johanna Buchertin mukaan tavoitteena on lisätä EU-rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on hänen mukaansa kasvanut varsinkin metsäpuolella, mutta kilpailu on kovaa.

”Metsäntutkimus ei nouse EU-rahoitusinstrumenteissa niin suureen rooliin kuin se voisi nousta. Olemme ottaneet Lukessa aktiivista roolia ja vieneet metsäbiotalouden tutkimustarpeita komissioon yhdessä muiden Pohjoismaiden ja metsäalan tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa”, hän sanoo.

Buchert toivoo, että myös teollisuus ottaisi aktiivisen roolin tutkimuksen rahoittajana.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.