Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia ja päästövähennysmahdollisuuksia. Selvityksen mukaan sektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Suurimmat vuosittaiset päästövähennykset voidaan saada melko nopeasti hillitsemällä metsäkatoa, erityisesti välttämällä uusien turvepeltojen raivausta.

”Turvemaapeltojen käsittelyä muuttamalla saadaan suhteellisen pienillä pinta-aloilla aikaan merkittäviä päästösäästöjä vuoteen 2035 mennessä”, kertoo apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Lukesta.

Metsien hiilinieluja taas voitaisiin lisätä alustavien tulosten perusteella merkittävästi, jos runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä käytetään jatkuvaa kasvatusta. Tämän arvioidaan vähentävän hakkuumahdollisuuksia noin kolmella miljoonalla kuutiolla suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään verrattuna.

Metsien hiilinielun lisääminen edellyttää tuntuvasti laajempaa pinta-alaa (70 000–80 000 hehtaaria vuosittain) kuin turvemaapeltojen käsittelymuutokset ja metsäkadon välttäminen (10 000 hehtaaria vuosittain).

Arvioitujen toimien kustannustehokkuuteen ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ei tutkimuksessa otettu kantaa.

”Se tulisi tehdä seuraavaksi, jotta olisi mahdollista verrata maankäyttösektorin eri toimia ja myös esimerkiksi liikenteen ja maankäytön toimenpiteitä. Näin voidaan yhteiskunnassa valita käyttöön ne ilmastotoimenpiteet, joihin investoimalla saadaan aikaan suurimmat päästövähennykset”, Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää toteaa.

Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudessa käynnistettävät toimet sisällytetään osaksi vuoden 2021 aikana valmisteltavaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.