Suomen Luonnonsuojeluliitto vaatii hakkuiden rajoittamista korkeintaan 60 miljoonaan kuutiometriin. Tästä koituisi Suomelle miljardien eurojen menetykset vuosittain.

Ensisijaisia kärsijöitä olisivat metsänomistajat. Vaatimus leikkaisi hakkuita nykytasolta (runsaat 70 miljoonaa kuutiota) noin 15 miljoonaa kuutiometriä eli 20 prosenttia. Se tarkoittaisi pitkää miinusta puunmyyntituloihin.

”Myydyn puukuution keskimääräinen kantohinta on yli 50 euroa kuutiolta, joten vuotuisista puumyyntituloista leikkautuisi arviolta 750 miljoonaa euroa”, laskee MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.

Kokonaisuudessaan taloudelliset menetykset olisivat paljon tätä suuremmat. Metsäviennin tuloista lähtisi noin kaksi ja puoli miljardia euroa vuodessa. Viime vuonna metsäviennin arvo oli noin 12 miljardia.

Vaadittu hakkuiden vähenemä vastaa suunnilleen Metsä Fibren Kemin ja Äänekosken sellutehtaiden yhteenlaskettua vuotuista puuntarvetta. Niitä tuskin ensimmäisinä lopetettaisiin, mutta vanhempia sellulaitoksia ja pitkä rivi sahoja kylmenisi puupulaan. 

Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola laskee, että tavoiteltu hakkuiden vähentäminen veisi työt noin 800 metsäkoneelta.

”Vaikutuksia metsäsektorin arvonlisäykseen voitaisiin ainakin teoriassa kompensoida nostamalla puun jalostusastetta. Metsäkoneyrittäjien kuten puutavara-autoilijoidenkin töitä hakkuiden rajoittaminen sen sijaan leikkaisi täydellä painollaan.”

Jaakkolan mukaan leikkaukset pitäisi tehdä esimerkiksi kymmenen vuoden siirtymäajalla, jotta metsäkone- ja puutavara-autoyrittäjät pystyisivät ajamanaan kalustonsa hallitusti loppuun.

26 000 ihmistä kilometritehtaalle

Taloustutkimus vertaili vuonna 2021 kolmen erilaisen metsänkäyttöskenaarion taloudellisia vaikutuksia metsäsektoriin ja julkiseen talouteen. Laskelman ”näivettymisskenaariossa” hakkuut oletettiin samalle tasolle kuin Suomen Luonnonsuojeluliiton liittohallitus tänään vaati.

Tutkimuksen rahoittivat Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen Metsäkeskus, Otso Metsäpalvelut Oy, Meto Metsäalan yrittäjät ja Teollisuusliitto. 

Kun verrokkina pidetään suunnilleen nykyistä hakkuiden tasoa vastaavaa ”hiilinieluskenaariota”, ”näivettymisskenaario” leikkaisi metsäsektorilta reilut 13 000 työpaikkaa, joista noin kolme tuhatta metsätaloudesta. Kerrannaisvaikutuksineen työpaikkoja katoaisi noin 26 000.

Valtiolta ja kunnilta jäisi saamatta verotuloja noin 350 miljoonaa euroa, sosiaalivakuutuslaitosten menetykset olisivat samaa luokkaa.

”Kiertoaikoja pidennettävä”

Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkisen mukaan hakkuiden kestävä rajoittaminen perustuisi puunjalostamisen ohjaamisesta nykyistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

“Tällä hetkellä hakatusta puukuutiosta saatava taloudellinen arvonlisä on varsin matala. Nostamalla jalostusastetta ja puusta saatavaa arvonlisää, pienemmillä hakkumäärillä voi olla mahdollista saada yhtälailla tuloja.” 

Hän toivoo myös keinoja metsien kiertoaikojen pidentämiseksi.

“Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kiertoajan pidentämiseen kannustava valtion maksama tuki. Myös edellisen metsälain uudistuksen myötä poistuneet hakattavan puuston ikä- ja järeysvaatimukset tulisi palauttaa lakiin.” 

Osaltaan hakkuiden rajoittamista tukisi Heikkisen mukaan poistamalla valtion vuosittain maksama satojen miljoonien eurojen ympäristölle haitallinen puupolttoaineiden verotuki ja siirtyminen polttoon perustumattomaan energian tuotantoon

Hän muistuttaa myös mahdollisista menetyksistä, joita korkeasta hakkuiden tasosta voi Suomelle koitua.

“Suomen hiilinielut ovat romahtaneet ja luontokato etenee edelleen. Tällä hetkellä on myös selvä uhka, että Suomelle tulee mittavan kokoinen lasku EU:n suunnalta, jos emme pysty selvästi vahvistamaan hiilinielujamme. ” 

Heikkinen korostaa, että vielä reilu kymmenen vuotta sitten metsähakkuut olivat keskimäärin noin 60 miljoonan kuution vuositasolla. Edellisen vuosituhannen puolella hakattiin vielä tätäkin vähemmän.

Lisätty Luonnonsuojeluliiton kommentit (18.05 25.11.).

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.