Hakkuiden yhteydessä tehtävillä luonnonhoitotoimilla on todennettavasti myönteisiä vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemä inventointi kertoo. Luke tutki UPM:n eri aikoina tehtyjen hakkuuaukkojen lajistoa.

Inventointi osoittaa, että järeän lahopuun määrä oli merkitsevästi lisääntynyt uusimmilla, vuoden 2012 jälkeen toteutetuilla uudistushakkuilla verrattuna sitä vanhempiin uudistushakkuisiin. Jaksolla 2012–2018 uudistetuilla kohteilla järeän lahopuun keskitilavuus oli 13,0 kuutiota hehtaarilla.

Uudistusaloilta tavattiin runsas kääpä- ja lahopuukovakuoriaislajisto. Uusimman Suomen lajiston uhanlaisuusarvioinnin ns. punaisen listan kääväkäslajeja tavattiin uudistusaloilta 24 lajia, joista tehtiin yli 100 havaintoa. Suhteessa melko pieneen tutkittuun pinta-alaan, vähän yli 40 hehtaaria, tulosta voi pitää rohkaisevana, Luken raportissa arvioidaan.

”Uudemmilla, vuosina 2012–2018 toteutetuilla uudistushakkuukohteilla sekä kokonaislajimäärä että punaisen listan lajimäärä olivat merkitsevästi korkeammat kuin vanhemmilla hakkuilla, ja ne riippuivat voimakkaasti järeän lahopuun määrästä”, kertoo Luken tutkija Juha Siitonen.

Säästetyt haavat tärkeä kasvualusta

Punaisen listan lajeille erityisen tärkeiksi kasvualustoiksi osoittautuivat hakkuun yhteydessä tai hakkuun jälkeen kuolleet säästöpuuhaavat sekä hakkuussa säästetyt, ennen hakkuuta pystyyn kuolleet ja sittemmin kaatuneet kuuset.

”Lajistokartoitus osoittaa, että hakkuissa tekemillämme luonnonhoitotoimilla – tässä tapauksessa lahopuun säästämisellä ja säästöpuiden jättämisellä – on todennettavasti myönteisiä vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin hakkuussa jätetyn elävän ja kuolleen säästöpuuston määrä, laatu sekä hakkuusta kulunut aika vaikuttavat uudistusalalla esiintyvän kääpä- ja kovakuoriaislajiston monimuotoisuuteen. Tutkimus toteutettiin UPM:n omistamissa metsissä Uudenmaan pohjoisosan ja Kanta-Hämeen alueella. Maastotyöt toteutettiin vuosina 2021–2022.

Tutkimuksessa vertailtiin kolmella eri ajanjaksolla toteutettuja hakkuita. Vertailussa olleet ajanjaksot olivat vuodet 2000–2006, 2007–2011 ja 2012–2018, näinä vuosina säästöpuusuositukset ja -ohjeet ovat vaihdelleet.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.