Samaan aikaan, kun Raumalla surtiin tiistaina tietoa UPM:n paperikoneen sulkemisesta, Tshudovossa Pietarin eteläpuolella juhlittiin saman metsäyhtiön omistaman koivuvaneritehtaan laajennusta. Yli kolmannes lisää tuotantoa, monipuolisempia tuotteita ja 100 uutta työpaikkaa olisi varmasti toivotumpi uutinen Raumallakin, mutta siellä ei ole Venäjän metsien kaltaista määrää koivutukkia.

”Hyvälaatuista koivua riittää. Venäjällä on käytettävissä olevan infran piirissä mahdollista lisätä lehtipuiden hakkuita enemmän kuin havupuuhakkuita”, kertoo UPM:n Venäjän ja Baltian puunhankinnan johtaja Hannu Kivelä.

Tshudovon uudistettu vaneritehdas syö vuodessa noin 400 000 kuutiota puuta. Se on Kivelän mukaan suuri määrä koivutukkia, sillä pääosa koivutukeista järeytyy Venäjälläkin sekametsissä. Tukin osuus koivun rungosta vaihtelee 20–40 prosentin välillä.

”Hyvälaatuista koivua kasvaa myös puhtaissa koivikoissa Vologdan alueella”, Kivelä kertoo.

Lumivarasto takaa puunsaannin

UPM:llä ei ole Venäjällä omia hakkuualueita, vaan puut ostetaan paikallisilta korjuuyrityksiltä ja puuntoimittajilta, jotka ovat vuokranneet hakkuumahdollisuutensa Venäjän valtiolta.

”Samoilta puuntoimittajilta ostetaan myös koivukuitua”, Kivelä kertoo.

UPM:n tuo Venäjältä koivukuitua Suomeen sellutehtailleen. Kivelän mukaan puunkorjuun suurimpia haasteita Venäjällä on kausiluontoisuus. Tienrakennus on kallista ja hankalaa, joten hakkuut painottuvat jäisen maan aikaan eli talvikauteen.

Tshudovon vaneritehtaan pihalla on parhaillaan valtava, noin 70 000 kuution kasa koivutukkia lumen alla. Kasasta on ryhdytty pikkuhiljaa purkamaan raaka-ainetta viilujen sorvaukseen. Lumivarasto varmistaa, että koivua riittää sorvattavaksi myös syksyllä, kun korjuutoiminta on Luoteis-Venäjän metsissä hiljaisinta.

Vaneria rakentamiseen ja tankkereihin

Kolmekymmentä vuotta sitten perustettu Tshudovon laitos on UPM:n suurin koivuvaneritehdas. Yhtiöllä on Euroopassa yhteensä yhdeksän vanerin- tai viilutehdasta, joista seitsemän Suomessa, yksi Venäjällä ja yksi Virossa.

Koivuvanerin suurin käyttökohde on rakentamisessa esimerkiksi betonivalujen apuna. Vaneria menee myös kuljetusvälineisiin, muun muassa nesteytettyä maakaasua kuljettaviin LNG-tankkereihin.

Tshudovon koivuvaneritehtaan laajennusinvestointi maksoi noin 50 miljoonaa euroa. Pääosa tehtaan uudesta vanerivalmistuskoneistosta on suomalaista tekoa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.