Lumen sulaminen on aikaistunut 5–6 päivää Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa kymmenessä vuodessa, Ilmatieteenlaitoksen, Luken ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta selviää. Samassa ajassa sulamiskausi on pidentynyt noin 7 päivää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kokonaisheijastavuutta eli sitä, miten auringon säteily heijastuu maanpinnalta takaisin avaruuteen. Kokonaisheijastavuus ennen sulamiskauden alkua on pienentynyt 2–3 prosenttia Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kymmenessä vuodessa. Muutos selittyy puiden runkotilavuuden kasvulla.

Etelä-Suomessa selviä trendejä sulamiskaudessa eikä kokonaisheijastuvuudessa havaittu, sillä sulamiskauden ajoitus vaihteli suuresti.

Myöskään sulamiskauden päättymisessä ei havaittu systemaattista muutosta. Kasvukauden alku seuraa lumen sulamista noin kymmenen päivän viipeellä.

Sekä sulamiskauden aikaistuminen että kokonaisheijastavuuden lasku lisäävät auringosta maahan imeytyvän energian määrää kevättalvella, mikä edistää ilmaston lämpenemistä, tutkimuksessa todetaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.