Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan turvetuhkan ja biotiitin yhdistelmä on hyvä lannoite fosforin ja kaliumin puutoksista kärsiville suonpohjille. Puuntuotannossa tarvittavaa typpeä suonpohjilla on luonnostaan runsaasti.

”Suomessa syntyy puutuhkaa, turvetuhkaa ja sekatuhkia vuosittain 300 000–400 000 tonnia. Sekä puutuhkan että turvetuhkan sisältämien ravinteiden käyttäminen lannoitteena on kiinnostava vaihtoehto kaatopaikoille ja läjitysalueille viennin sijaan”, sanoo erikoistutkija Jyrki Hytönen Lukesta.

Turvetuotannosta vapautuu suonpohjia vuosittain noin 2 500 hehtaaria. Merkittävä jatkokäyttö suonpohjille voisi olla metsitys männyllä tai biomassan energiantuotanto pajuilla ja hieskoivulla.

Turvetuhka sisältää runsaasti fosforia ja sopisi hyvin suometsien lannoitukseen. Turvetuhkaa ei nykyisin juuri käytetä, koska sen ominaisuuksia lannoitteena heikentää alhainen kaliumpitoisuus.

Tutkimuksessa turvetuhkalla lannoitetut taimet kasvoivat pituutta liki tuplasti verrattuna lannoittamattomiin taimiin. Kun lannoituksessa käytettiin turvetuhkan lisäksi kaliumia, taimien biomassa oli 4–5-kertainen lannoittamattomiin verrattuna.

Tulokset voidaan Luken mukaan yleistää myös sellaisille metsäojitetuille soille, joilla esiintyy samankaltaisia puiden ravinnetalousongelmia kuin suonpohjilla.

”Turvetuhkan terästäminen kaliumilla mahdollistaisi tuhkaan perustuvien lannoitteiden raaka-ainepohjan huomattavan laajentamisen. Raaka-aineseosten rakeistaminen tai pelletoiminen helpottaa levitystä, eikä näyttäisi vähentävän puiden kasvua”, sanoo tutkija Lasse Aro Lukesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.