Tuore selvitys osoittaa, että vaikka susikanta Suomessa on kasvanut, kansalaisten susiin liittyvät tunteet ja käsitykset ovat pysyneet vakaina. Noin 35 prosenttia vastaajista kertoi pelkäävänsä paljon tai erittäin paljon suden kohtaamista luonnossa liikkuessaan, mikä on sama osuus kuin vuonna 2020.

”Muutokset ovat yllättävän pieniä, kun otetaan huomioon, että susikanta on kasvanut monen vuoden ajan ja levittäytynyt uusille alueille”, kertoo kyselytutkimuksesta vastannut erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

”Edellisen kyselyn jälkeen sudesta on käyty voimakasta poliittista keskustelua esimerkiksi metsästystä kannattaneen kansalaisaloitteen myötä. Lisäksi kotieläinvahinkojen määrä on kasvanut.”

Luken mukaan maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisesti 43–49 susireviiriä, kun taas maaliskuussa 2024 reviirejä oli jo todennäköisesti 59–64. Susireviirillä tarkoitetaan parin tai lauman itselleen valtaamaa elinaluetta, jota sudet puolustavat ulkopuolisilta susilta.

Huolta koirista, kannatusta suojelulle

Susialueilla asuvat vanhemmat pitävät suden aiheuttamaa riskiä lapsilleen pienenä verrattuna esimerkiksi tieliikenteeseen, tapaturmiin tai vieraisiin ihmisiin.

Omistajat, jotka pitävät koiraansa vapaana susialueella, ovat susista entistä huolestuneempia. 52 prosenttia heistä kokee suden vähintään kohtalaiseksi uhaksi koiralleen, kun vastaava osuus vuonna 2020 oli 43 prosenttia. Myös muita asioita pidetään aiempaa suurempina riskeinä vapaana ulkoileville koirille, kuten vilkkaita teitä ja heikkoja jäitä.

Suden suojelun kannatus on kasvanut viime vuosina. Toisaalta reilu kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että susia on viimeisen viiden vuoden aikana metsästetty liian vähän.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.