Metsätalouden tukijärjestelmän ja metsien käytön muun ohjauksen painopisteet tulisi punnita uudelleen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimassa selvityksessä arvioidaan. Selvityksessä tutkittiin, missä määrin kannustinjärjestelmät edistävät tai haittaavat Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista.

”Julkisten tukien lähtökohtana tulisi olla pyrkimys kannustaa metsänomistajia tuottamaan puun lisäksi erilaisia markkinattomia ympäristöhyötyjä. Erityisesti suometsissä joudutaan jatkossa tasapainoilemaan puuston hiilinielujen ja maaperäpäästöjen välillä aivan uudella tavalla”, sanoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Lukesta.

Metsätalouden osalta tarkastelun pohjana oli kemeran korvaava uusi Metka-tukijärjestelmä. Se on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna.

Metsätalouden tuista suuri osa (80 prosenttia) menisi edelleen puuntuotannon ja hakkuiden edistämiseen, ja 70 prosenttia taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Näin ollen tukijärjestelmä suosii tulevaisuudessakin jaksollista kasvatusta avohakkuineen jatkuvan kasvatuksen sijaan. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten kannalta tämä on kuitenkin turhan yksiulotteista ohjausta, selvityksessä todetaan. Jatkuvassa kasvatuksessa taimikonhoidon tarve on huomattavasti pienempi.

Suometsien tuet ongelmallisia

Merkittävimmät epävarmuudet koskevat suometsien hoidon tukea. Tuki on tarkoitus suunnata suometsien hoidon suunnitteluun, mutta koska suunnitelmien sisällöt voivat vaihdella paljon, tuen ilmastovaikutuksia on vaikea arvioida. Suunnittelun kautta voitaisiin edelleen tukea kunnostusojituksia, vaikka niiden ilmastovaikutukset ainakin rehevillä paksuturpeisilla soilla ovat haitalliset. Sen sijaan siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen turvemailla ei tuettaisi, vaikka sen avulla voitaisiin saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Kaavailtuja suometsän hoidon tukia tulisi tarkastella nykyistä tarkemmin, selvityksessä todetaan. Erityisesti tulisi ottaa huomioon maaperän kasvihuonekaasut ja niiden vaikutukset eri aikajänteillä. Asia on tärkeä, sillä lähivuosina noin miljoona hehtaaria suometsää on tulossa jonkinlaisen uudistamisen kohteeksi. Ilmastovaikutusten kannalta se, miten tuet suometsien käyttöä ohjaavat, on erityisen tärkeää, selvityksessä todetaan.

Tukea metsäluonnonhoitoon on jatkossakin tarjolla vähän. Sen avulla voitaisiin kuitenkin saavuttaa merkittäviä ilmasto- ja monimuotoisuushyötyjä sopivissa kohteissa. Selvityksen pohjalta tehdyssä politiikkasuosituksessa esitetään esimerkiksi tukea säästöpuiden säilyttämiseen johdonmukaisesti taimikkovaiheesta päätehakkuuseen ja sen jälkeen. Samanlainen kannustin tarvitaan myös jatkuvaan kasvatukseen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.