Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus on heikentynyt, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo. Geneettinen monimuotoisuus on edellytys sille, että laji säilyttää kykynsä sopeutua ympäristön muutoksiin.

Luke on julkaissut Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelyä käsittelevän loppuraportin. Raportti sisältää uutta tietoa susikannasta ja työkaluja viitearvon määrittelyyn.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää viitearvoja susikannan hoidon suunnitteluun. Euroopan unionin luontodirektiivi edellyttää, että susikanta pyritään säilyttämään suotuisalla suojelutasolla

Kanta jakautunut kahtia

Yksi syy Suomen susikannan geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen on kannan jakautuminen kahteen osapopulaatioon, joista toinen on itäisessä ja toinen läntisessä Suomessa.

”Osapopulaatioiden välinen geenien vaihto on vähäistä. Tämän vuoksi läntisen Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus on heikommalla tasolla kuin itäisen Suomen”, kertoo erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta.

Susikannan elinvoimaisuutta parantaisi susien tasaisempi esiintyminen Suomessa, sillä se todennäköisesti lisäisi maan sisäistä muuttoliikettä ja vähentäisi sukusiitosriskiä. Myös geenivirta Venäjältä on Luken mukaan tärkeää, sillä parantaisi Suomen susien geneettistä monimuotoisuutta.

Mahtuisi 200 susireviiriä

Poronhoitoalueen eteläpuolinen Suomi soveltuu lähes kauttaaltaan susiparien reviireiksi.

” Poronhoitoalueen ulkopuoliseen Suomeen voisi mahtua 150−160, enimmillään noin 200 reviiriä”, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

Susikanta on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana keskimäärin noin 10 prosenttia vuodessa. Kannan arvioidaan kasvavan myös tulevaisuudessa.

”On tavallaan ristiriitaista, että kanta kasvaa, mutta geneettinen monimuotoisuus heikkenee. Tämä johtuu muun muassa kannan yllättävän voimakkaasta jakautumisesta kahteen eri osapopulaatioon”, Valtonen toteaa.

Päättyneessä hankkeessa on otettu huomioon vain biologiset ja ekologiset näkökulmat. Suden kannanhoitoon liittyy myös sosioekonomisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka päätöksentekijät joutuvat ottamaan huomioon.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.