Suomen puunhintatilasto on laadukkaampi, kattavampi ja ajantasaisempi kuin Ruotsissa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Luke on myös itse Suomen puunhintatilaston ylläpitäjä.

Luken mukaan Suomen puukauppaseuranta peittoaa länsinaapurin puunhintatilaston muun muassa siksi, että täällä hintatietoja julkaistaan kuukausittain ja Ruotsissa vain neljä kertaa vuodessa. Suomessa hintatilasto on myös alueellisesti edustavampi, sillä hinta-alueita on seitsemän Ruotsin kolmea vastaan.

”Ruotsin puumarkkinoiden tilastointijärjestelmä on hajanainen. Siellä ei ole metsäalasta ja markkinoista yhtä kattavaa tietoa kuin Suomessa”, Luken johtava asiantuntija Matti Aarne kertoo tiedotteessa.

Ruotsin puunhintatietoja keräävä Skogsstyrelsen tosin toteaa, että länsinaapurin hintatilastoa ei ole tarkoitettu samalla tavalla puumarkkinoiden seurantaan kuin Suomessa.

Runkohinnat ja hintalisät eivät tilastoidu

Luken mukaan Ruotsin puunhintatilaston ongelmana on se, että metsäteollisuuden omista metsistä hakattu puu luetaan siellä hankintakauppoihin, mikä hämärtää puun aidon markkinahinnan määrittämistä. Ruotsissa tilastoon päätyy vain 15 prosenttia hakkuista, kun Suomen puunhintatilasto kattaa yli 90 prosenttia yksityismetsien puukaupoista.

Vaikka Suomen puunhintatilastoa on kehuttu maailman tarkimmaksi, sitä on myös kritisoitu. Luke ei tilastoi puun runkohintoja, vaikka runkohinnoin solmittavien puukauppojen määrä on monin paikoin kasvussa. Puunostajien tarjoamat hintalisät ja bonukset eivät nekään kirjaudu tilastoon.

Eri maiden puunhintatilastoinnin erot tuntuvat myös kansainvälisillä raakapuun vientimarkkinoilla.

”Suora hintatietojen vertailu maittain on vaikeaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että puumarkkinoiden rakenne, puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, mittayksiköt ja valuutat ovat erilaisia ”, Luken Aarne sanoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.