Luonnonvarakeskus (Luke) on määritellyt Suomen pääpuulajeille uudet tilavuusmallit. Tilavuusmalleja tarvitaan lähes kaikissa puuston määrään liittyvissä laskelmissa: esimerkiksi metsäsuunnitelmissa, hakkuumahdollisuusarvioissa ja hiilensidontalaskelmissa.

Puunrungot ovat muuttuneet päivityksen perusteella aiempaa solakammiksi. Luken mukaan muutos näkyy erityisesti puiden tyviosissa, jotka ovat nykyisin vähemmän kartiomaisia.

Metsälaskelmissa käytetään eniten tilavuusmallia, jossa puun rungon tilavuus lasketaan puun läpimitan ja pituuden avulla.

Uusilla malleilla 1,4 prosenttia pienempi tilavuus

Puiden tilavuuden laskentaan on käytetty vuodesta 1982 asti Jouko Laasasenahon väitöskirjan tilavuusmalleja. Kyseiset mallit perustuvat 1960- ja 70-luvuilla kiipeämällä mitattuihin puunrunkoihin.

Puiden runkomuodot ovat kuitenkin muuttuneet vuosikymmenten saatossa muun muassa metsänhoitomenetelmien muutoksen ja puiden jalostuksen vuoksi. Vanhat tilavuusmallit toimivat epäloogisesti lyhyillä puilla. Tutkimuksissa on myös huomattu, että puiden runkomuoto vaihtelee alueittain.

Luke testasi uusia tilavuusmalleja laskemalla valtakunnan metsien 11. inventoinnin koepuiden tilavuudet uudelleen. Päivitetyt mallit antoivat puustolle 1,4 prosenttia pienemmän kokonaistilavuuden.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.