Maankäyttösektori eli niin sanottu Lulucf-sektori on muuttunut nielusta päästölähteeksi, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Tämä johtuu ennen kaikkea puuston kasvun alenemisesta, mutta muutokseen vaikuttavat myös lisääntyneet hakkuut.
Metsät olivat vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkotietojen mukaan edelleen 6,7 miljoonan hiilidioksiditonnin verran nettonielu, mutta se ei enää riittänyt kompensoimaan muiden maankäyttöluokkien päästöjä. Näin Lulucf-sektori oli kokonaisuutena 2,1 miljoonan hiilidioksitonnin suuruinen päästölähde.
”Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta puuston kasvun vähenemisestä ja lisääntyneistä hakkuista kuitenkin seuraa, että nielu on pienentynyt. Tämä näkyy pikaennakon tuloksissa”, korostaa Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen.
Uusimman Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puusto kasvu on kääntynyt laskuun. Kasvihuonekaasuinventaariossa otettiin nyt huomioon uusin tieto puuston kasvusta ja kasvussa tapahtuneesta muutoksesta. Aiemmin kasvuarviota ei ole päivitetty pikaennakkoon.
Puuston kasvun vaikutus tullaan päivittämään takautuvasti myös aiemmille vuosille. Silloin nähdään, onko maankäyttösektori ollut päästölähde jo tätä ennen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Olisi mielenkiintoista tietää Luke:n metsien hiilitaseen laskentatapa, kun kuitenkin joka vuosi jää hakkuusäästöä vähennysten (hakkuut, luonnonpoistuma ym.) jälkeen vähintään n. 20 milj. mottia ja silti jää niin vähän nettonielua. Eikös se CO2-kerroin ollut n. 1,3 x k-motit ? Lahoaako jo niin paljon risukkoa ja muuta puuta, että päästötase on laskenut sen takia, vai mistä on kyse ?
Kasvun alenemisen syy on myös hyvä pitää kirkkaana mielessä mahdollisia korjaavia toimenpiteitä suunnitellessa:
”Edelleen pääselitys pohjoisten mäntyjen aiempaa verkkaisempaan kasvuun löytyy kuitenkin ikärakenteen muutoksesta. Suuri osa metsistä on jo ohittanut vaiheen, jossa kasvu on nopeinta.”