Puuston ja maaperän yhteenlaskettu nettonielu on suurin Lapin maakunnassa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Siellä metsien kokonaisnielu oli vuosina 2015–2021 keskimäärin 9,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Kaksi kolmasosaa tästä koostui puuston ja kolmasosa maaperän nielusta.

Luken tarkastelussa mukana olleista maakunnista myös Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Savo ja Keski-Pohjanmaa olivat nieluja. Niiden yhteenlaskettu hiilinielu oli yhteensä noin puolet Lapin nielusta.

Myös pinta-alaan suhteutetut nettonielut olivat suurimmat Lapissa. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa hehtaarikohtainen nielu oli tästä noin puolet ja Keski-Pohjanmaalla noin 40 prosenttia.

Etelä-Savon metsät puolestaan olivat tarkastelujaksolla keskimäärin 2,3 miljoonan tonnin suuruinen päästölähde. Etelä-Karjalan päästöt olivat 0,7 ja Pohjois-Pohjanmaan 0,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Puuston ja maaperän yhteisnielu pieneni tarkasteltavissa maakunnissa vuosien 2015–2021 aikana. Tämä johtui puuston nielun pienenemisestä hakkuiden seurauksena ja turvemaiden päästöjen kasvusta. Turvemaiden päästöjen kasvun taustalla olivat lisääntyneet hakkuut ja nousseet kasvukauden aikaiset keskilämpötilat.

Luken kokeellisessa tilastossa olivat mukana Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.