Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää hankkeen mäntyjen tuhoa aiheuttavan etelänversosurman levinneisyyden määrittämiseksi.
”Elokuussa 2021 männyntaimien vuosikasvaimissa havaittiin huomattavaa tuhoa useassa Etelä-Suomen kohteessa. Tuho on varmistunut etelänversosurmaksi, jonka aiheuttaa havuparikas-sieni. Sienen alkuperä on tuntematon”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Eeva Terhonen.
Etelänversosurmaa aiheuttaa havuparikas-sieni. Sitä ei ole ennen viime syksyn havaintoja löytynyt Suomesta mäntyjen tuhojen yhteydestä.
Hankkeessa kerätään kansalaisilta näytteitä mäntyjen etelänversosurmatuhoista esimerkiksi omista puista tai lähimetsistä. Lähetystä varten tilataan Lukelta kirjekuoria, joihin on valmiiksi maksettu postimaksut.
Tulosten avulla havuparikas-sienestä kootaan kantakokoelma, jonka avulla selvitetään, onko se tullut Suomeen tiettyä reittiä pitkin, vai onko sieni kotoperäinen eli sillä on oma osapopulaationsa.
Tyypillisiä oireita ruskettuneet neulaset
Etelänversosurmaa aiheuttava havuparikas-sieni esiintyy normaalisti oireettomana männyn vuosikasvaimissa, mutta se muuttuu puulle tappavaksi ulkoisten stressitekijöiden, kuten sään, vaikutuksesta.
”Etelänversosurmaa ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männyissä. Kuuma ja kuiva kesä edesauttoivat sienen muuttumista taudinaiheuttajaksi, joka pystyi murtamaan puun puolustuskyvyn”, Terhonen kuvaa.
Tyypillisiä oireita etelänversosurmalle ovat ruskettuneet neulaset, ja vakavaan taudinkuvaan kuuluu kesän aikana kokonaan ruskettuvat latvukset. Muita merkkejä ovat ylivuotisiin käpyihin ja kuolleisiin neulasiin muodostuvat mustat pesäkkeet, joihin muodostuu kuromaitiöitä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
