Mahlan valutus on lisääntynyt viime vuosina. Sen yhdistäminen puuntuotantoon tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden lisätä metsästä saatavia tuloja. Arviot mahlasadoista kuitenkin vaihtelevat suuresti, eikä tutkittua tietoa mahlasatoihin vaikuttavista tekijöistä ole, joten Luonnonvarakeskus (Luke) ryhtyy selvittämään asiaa.

Luke kerää tänä keväänä tietoja koivun mahlasadoista Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näiltä alueilta toivotaan myös metsänomistajia mukaan tutkimukseen.

”Luke kutsuu metsänomistajia osallistumaan kansalaishavainnointiin perustuvaan mahlatutkimukseen. Tutkimus toteutetaan kevään 2019 aikana”, kertoo tutkija Mikko Kurttila Lukesta.

Tutkimukseen osallistuvat metsänomistajat perustavat mahlakoealan omaan koivikkoonsa. Koealalta mitataan kevään aikana mahlasato kolmesta erikokoisesta koivusta, Luke toimittaa tarvittavat välineet (holkit, letkut ja ämpärit) sekä ohjeet. Koealalla on vierailtava vuolaimpaan mahla-aikaan noin joka toinen päivä. Mahlakausi alkaa huhti-toukokuussa ja kestää kolmesta neljään viikkoa kevään säistä riippuen.

Edellytyksenä osallistumiselle on, että koivikko on pinta-alaltaan vähintään puoli hehtaaria.

Tutkimuksesta kiinnostuneita metsänomistajia pyydetään ilmoittautumaan Pohjois-Karjalassa Mikko Kurttilalle tai Jari Miinalle Lukeen, Etelä- Marjo Särkkä-Tirkkoselle Ruralia-instituutiin ja Pohjois-Pohjanmaalla projektipäällikkö Raili Hokajärvelle Suomen Metsäkeskukseen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.