Suomen ilmasto on lämmennyt merkittävästi tunnetun mittaushistorian aikana. Talvi on lämmennyt vuodenajoista eniten ja Pohjois-Suomi muuta Suomea nopeammin. Lämpenemisellä on merkittäviä vaikutuksia luontoon ja siitä riippuvaan talouteen.
” Suomen ilmasto on lämmennyt maailman keskiarvoa nopeammin. Merkittäviä jo tapahtuneita muutoksia ovat esimerkiksi kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen pohjoisemmaksi, kasvukauden pidentyminen, vuosittaisen lämpösummakertymän kasvaminen sekä jää- ja lumipeitteisen ja routaisen ajan lyhentyminen”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Markus Melin.
Lämpenemisen lisäksi ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuus- ja sadejaksoja.
Metsissä lämpenevä ilmasto edesauttaa eri tuhonaiheuttajien runsastumista ja leviämistä, mikä kohottaa tuhoriskiä. Lisäksi kuivat ja helteiset kesät heikentävät puita ja altistavat ne aiempaa helpommin tuholaisille.
Lämpiminä, lumettomina talvina puut ovat puolestaan alttiimpia myrskytuhoille, koska ne kaatuvat helpommin roudattomassa maassa. Lämpimät talvet vaikeuttavat myös puunkorjuuta, sillä roudaton maa ei kanna metsäkoneita. Toisaalta lämpenevä ilmasto ja pidempi kasvukausi voivat myös lisätä puuston kasvua ja lajikirjoa, kun aiemmin etelään rajoittuneet jalot lehtipuut voivat menestyä pohjoisemmassa.
” Tuhoriskeihin varautuminen edellyttää metsien terveyden, monimuotoisuuden ja kasvukunnon ylläpitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi puiden kasvattamista korostetummin vain niille optimaalisimmilla kasvupaikoilla sekä sekametsinä siellä, missä kasvupaikka siihen taipuu. Myös riskikohteita tulee tunnistaa aiempaa tarkemmin, Melin toteaa.
Myös metsien monimuotoisuuden parantaminen on tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä yksipuoliset metsäekosysteemit ovat tuhoriskiltään korkeampia.
”Myös omaa toimintaamme tulee katsoa kriittisesti: mikäli hävitämme itse tietyn lajin elinympäristöjä, olisi kyseenalaista korostaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tähän lajiin. Samoin voimme omalla toiminnallamme tehdä esimerkiksi metsistämme alttiimpia tuholaisille ja pahentaa riskejä entisestään”, Melin huomauttaa.
Luonnonvarakeskus on laatinut kokoomaraportin ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista luontoon ja luonnonvaratalouteen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kuten artikkelissa todetaan lämpösumma kasvaa. Se tarkoittaa kovempaa kasvua puille. Suomen metsätalouden kannalta ilmastomuutos saattaa olla positiivinen asia. Kuivimmilla paikoilla tietysti haasteet lisääntyvät.
Toimittajat, ottakaa ensin selvää mitä Pariisissa sovittiin tarkoitettavan sanalla ilmastonmuutos. Te käytätte sitä synonyyminä sanalle ajottainen säätilan vaihtelu, määritelmä kuuluu 30 vuotinen keskiarvon muutos.
Taas pitää opetella Kauppa-korkeakoulun perusopetusta mikä on syy ja mikä on seuraus. Nyt rivienvälistä levitetään tyhmyyden ylistystä: ihminen on kaiken keskipiste, niinkuin keskiajalla kirkko opetti. sen aikaisen tieteen käsitystä: maa on kaiken keskipiste ja autinko kiertää litteää maata, sitten tuli Kopernikus, nyt toimittajat: ihminen on kaiken keskipiste. Kukahan on ensimmäinen toimittaja, joka myöntää tyhmyytensä, että Yk:n johtamat tiedemiehetkin erehtyvät ja ovat erehtynyt monta kertaa.