Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan hirven talvikanta viime metsästyskauden jälkeen oli noin 87 200 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta 8,5 prosenttia ja lähestyi valtakunnallista tavoitetta, joka on 68 000–85 000 hirveä.
Kanta on tiheimmillään etelärannikolla ja Rannikko-Pohjanmaalla, pienimmillään puolestaan Ylä-Lapissa Utsjoella ja Enontekiöllä. Hirvikanta laski kaikkialla muualla paitsi Kainuussa.
Suomen 59 hirvitalousalueesta 28 on tavoitteessa. Kolmella alueella hirvitiheys on tavoitetta pienempi.
Kannan leikkaustarve on suurin Keski-Suomessa, maan kaakkoisosissa ja muutamilla Lapin hirvitalousalueilla. Uudellamaalla paikoin voimakas verotus puolestaan johti kannan laskemiseen tavoitetiheyden alapuolelle. Tavoitetiheyksissä ollaan parhaiten Savo-Karjalassa.
Hirvien sukupuolijakaman tavoite on enimmillään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden. Jakauma on kuitenkin liian naarasvoittoinen erityisesti maan keskiosissa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, jopa 2,3 naarasta yhtä urosta kohden.
Luken kanta-arviosta uutisoi Suomen riistakeskuksen Metsästäjä-lehti.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Täyttä puppua. Todellinen hirvikanta 2x suurempi.
On se hirvi outo eläjä sanoisi Havukka-ahon ajattelija. Vaikka hirvikanta on pienentynyt kolmena vuonna peräkkäin noin 10%, niin hirvimäärä on pysynyt samana.
METSÄLEHTI 25.5.2020
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan hirven talvikanta viime metsästyskauden jälkeen oli noin 87 200 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta 8,5 prosenttia ja lähestyi valtakunnallista tavoitetta, joka on 68 000–85 000 hirveä.
METSÄLEHTI 1.3.2019
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikanta on laskenut. Suomessa oli syksyn jahdin jälkeen oli noin 86 500 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.
METSÄLEHTI 5.3.2018
Suomessa oli syksyn 2017 jahdin jälkeen noin 88 000 hirveä, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke). Kanta pieneni Etelä-Suomessa 12 ja Pohjois-Suomessa 11 prosenttia vuodesta 2016.