EU:n metsäkatoasetukseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä, joten sen vaikutusten arviointi on haastavaa, todetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) arviossa. Luke on selvittänyt asetuksen mahdollisia vaikutuksia Suomessa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona.

Selkeimpiä taloudellisia vaikutuksia ovat Luken mukaan nautakarjatalouden rakentamiskustannusten nousu ja raportointivaatimusten lisääntymisestä johtuva hallintokustannusten kasvu. Sen sijaan asetuksen vaikutukset metsäkatoon Suomessa vaikuttavat vähäisiltä.

”Näin siksi, että asetus ei kohdistu infrarakentamisesta aiheutuvaan metsäkatoon. Lisäksi asetus ei estä tämänhetkisen tulkinnan mukaan raivatun pellon maatalouskäyttöä, mikäli pellolla ei tuoteta asetuksessa mainittuja hyödykkeitä”, Luke arvioi.

Metsäkadon lisäksi asetuksella pyritään vähentämään metsien tilan heikkenemistä. Suomessa tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että ikimetsät pidetään metsätalouden ulkopuolella. Tälläkään ei olisi suurta vaikutusta.

”Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan ikimetsiä on Suomessa suojelualueiden ulkopuolella vain vähän. Olisi tärkeää, että ikimetsät määritellään täsmällisesti ja kartoitetaan yhdenmukaisesti, jotta metsäkatoasetuksen vaatimukset täyttyvät, myönteiset ympäristövaikutukset varmistetaan, puukauppa on sujuvaa ja metsänomistajien oikeusturva toteutuu”, Luke listaa.

Metsäkatoasetuksen toteutusta vaikeuttavat monet epävarmuudet kuten puuttuvat tulkintaohjeet. Luken haastattelujen mukaan toimijat pitävät asetuksen tavoitteita kannatettavina, mutta toteutusta byrokratiaa ja kustannuksia lisäävänä ja soveltamisen aikataulua epärealistisen kireänä.

Myös muissa EU-maissa tilanne koetaan haastavaksi, koska selkeät tulkinnat puuttuvat.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.