Luonnonvarakeskus (Luke) vastaa väitteisiin, joiden mukaan sen toteuttama hiilinielun kehityksen vertailutasolaskenta on tehty harhaanjohtavasti ja jopa virheellisesti. Muun muassa Helsingin yliopiston metsäekonomian professorin Olli Tahvosen mukaan laskelmat ovat virheellisiä ja lopputulokseen merkittävästi vaikuttavan korkokannan valinta tarkoitushakuinen.

Luke huomauttaa, että korkokannan laskentaa ohjaavat EU:n Lulucf-asetuksen (metsien- ja maankäytön) kriteerit.

”Korkoprosentti perustuu dokumentoituun Metsä sijoituskohteena -tilastoon. Korko vuosille 2000–2009 laskettiin yksityisten metsien puunmyyntitulojen, puuntuotannon kustannusten, puuston nettokasvun arvon ja puuston kantoraha-arvon perusteella”, Luken tiedotteessa todetaan.

Luke korjaa myös käsitystä, jonka mukaan EU:n komissiolle tehty vertailutasolaskenta johtaisi ylisuuriin hakkuisiin.

”Vertailutaso ei määritä hakkuiden määrää eikä se ole ennuste tulevasta todellisesta hiilinielun kehityksestä. Näihin vaikuttavat muun muassa metsäpolitiikka ja markkinat. Suomi voi harjoittaa niin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kuin se haluaa vertailutasosta riippumatta.”

Myös laskennassa käytettyä ns. MELA-mallia on moitittu. Luken mukaan se on kuitenkin mainittu yhtenä vertailutasolaskentaan soveltuvana laskentamallina Euroopan komission julkaisemassa teknisessä ohjeistossa.

Luken laatimaan vertailutasolaskentaan verrataan aikanaan Suomen todellista toteutunutta hiilinielun tasoa. Luke on jo aikaisemmin korostanut, että kyseessä on annetuilla kriteereillä tehty tekninen laskelma, joka ei pyri ennustamaan esimerkiksi tulevaisuuden puunkäytön vaikutuksia hiilinieluun.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.