Luonnonvarakeskus (Luke) laski tammikuussa läntisen Uudenmaan rannikkoseudun hirvet lentolaskentana. Talvisen hirvikannan tiheydeksi saatiin 9 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Se on tuntuvasti enemmän kuin viime keväänä tuotettu kanta-arvio, jonka perustella tiheys olisi voinut olla korkeintaan 5,8 hirveä tuhannella hehtaarilla.
Laskennoissa havaittiin yhteensä 356 hirveä 184 laumassa.
Luken tutkijat pitävät tulosta luotettavana ja käytettyä lentolaskentamenetelmää kenties luotettavimpana hirvikannan arvioinnissa käytetyistä menetelmistä. Menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2014 etenkin Pohjois-Suomessa.
Lentolaskenta tehtiin, koska metsästyksen yhteydessä kerättävää tietoa hirvikannan koosta ja rakenteesta ei kertynyt metsästyskaudella riittävästi. Tämä johtuu siitä, että hirviä metsästettiin alueella poikkeuksellisen vähän.
”Kevään kanta-arviossa alueen hirvikanta oli arvioitu tavoitetiheyttä matalammaksi ja hirvikannan tuotto pieneksi. Näiden pohjalta metsästyskiintiö asettui alhaiseksi”, kertoo Luken erikoistutkija Jyrki Pusenius tiedotteessa.
Puseniuksen mukaan laskennassa havaittu yllättävän tiheä hirvikanta puoltaa tarkentavien lentolaskentojen tekemistä lähivuosina mahdollisesti myös muilla eteläisen Suomen hirvitalousalueilla. Laskennoista saatavia tuloksia voitaisiin hyödyntää hirven kanta-arviomallin kehitystyössä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tämäkin hirvien lentolaskenta läntisellä Uudellamaalla osoittaa, että jalkojensa avulla liikkuvien hirvieläinten tiheydet eivät ole pysyneet hallinnassa, eli hirvitiheystavoitteet ja toteutuneet hirvitiheydet elävät omaa elämäänsä. Siksi kohtuuttomia hirvivahinkoja metsissä ja maanteillä syntyy useina vuosina samalla kymmenvuotiskaudella. Siksi esim. mäntyä ja rauduskoivua eivät metsänomistajat ole uskaltaneet istuttaa hirvimiesten vakuutteluista huolimatta. Siksi hirvi pitää luokitella vahinkoeläimeksi (VTV:n viimeinen hirvitarkastus 2005) ja niiden pyyntiluvista tulisi välittömästi luopua.
Hirvieläinten riittävä metsästäminen tulisi ratkaista niin, että metsästyskauden alusta alkaen metsästetään kaikki kohtuudella ampumaetäisyydelle tulleet hirvet. Riittävä hirvikanta jää niitä tarvitseville petoeläimille ja vuosittain entistä vähemmän myös metsästäjille Metsästäjille jäisi riittävästi pienriistaa.
Ko. toimenpide olisi ilmastoteko, mikä lisäisi myös metsien monimuotoisuutta ja vähentäisi luontokatoa.
Täytyy näihin Mehäpojan satuihin vastata.
Jos lentolaskenta on toteutettu hirvitalousalue Uusimaa kakkosella , kuten oletan ,kannattaa perehtyä tilastoihin ajanjaksolla 2018-2023.
Hirvikantaa alettiin leikata vuonna 2018 ,jolloin saalista saatiin tilaston mukaan 757 yksilöä . Vuoden 2019 saalis 615 hirveä. 2020 kaadettiin 538 hirveä.
2021 saalista 429 kpl ja vuonna 2022 enää 236 hirve. Kaudelle 2023 vähennettiin lupia arvioidun kannan vähenemisen seurauksena 25% , mutta metsästäjät päätyivät kaatamasn vain 71 hirveä.
Tämän vuoksi ilmeisesti noustiin siiville tilannetta tarkastelemaan.
Miettikääpä olisiko Mehänpojan keinoin saatu hirvikantaa romahtamaan edellä kerrottuun tahtiin. Neuvoja voi toki jakaa ,mutta joku tolkku sentään pitää olla.
Noin 15 v sitten lentolaskennan todettiin antavan n. 30 % suurempia hirvitiheyslukuja kuin epävarma maalaskenta. Tämän uutisen tulos tukee tätäkin havaintoa.
MMM ja riistajohtajat vastustavat lentolaskentaa, koska totuus huonosta riistahallinnasta eli tahallaan vääristelevästä kannan arviosta tulisi näin ilmi.
Vaikka korkeasta hirvieläintiheydestä on jutussani (vessi.eu) lueteltu lähes 20 haittavaikutusta ja yli miljardin vuosikulut, hirvikannat tieten tahtoen ”arvioidaan” räikeästi alakanttiin.
Sillä ei näytä olevan olevan mitään merkitystä, kun halutaan typeryyttään ja itsepäisyyttään pitää hirvi jatkuvasti ylitiheänä vahinkoeläimenä vastoin järkeä ja oikeustajua.
Nyt Velijussi haukkuu väärää puuta. Kun lukee Metsästäjälehdestä 4/2023 jutun metsästäjien pelosta hirvikannan liiallisesta vähenemisestä, selviävät taustat eivätkä jäljet johda millään muotoa maa-ja metsätalousministeriöön. Ratkaisut on tehty ihan paikallisten harrastajien toimesta ja omien tuntemusten pohjalta.
Ylhäällä näkyvät luvut ,joista selviää ,millä teholla kantaa on alennettu. Lähtötilanteessa on kaadettu vuodessa kaksinkertainen määrä hirviä siihen nähden, mitä nyt kauhistellaan lentolaskennan tuloksista. Mikäli Uusimaa kakkosella olisi uskottu Luken tuottamia arvioita hirvikannan koosta ,ei ihmeteltävää olisi. Jo kaudella 2022 lupien käyttöaste oli romahtamut rajusti ja lopullinen romahdus tapahtui kaudella 2023 , jolloin käsitykseni mukaan vain kolmannes luvista käytettiin.
Tämä ei ole uusi ilmiö. Sama tapahtui 1990- luvun puolivälissä ja viimeksi kymmenen vuotta sitten hirvikannan voimakkaan leikkauksen seurauksena koko valtakunnassa. Metsästäjien pelko metsästyksen kestävyydestä johti vuosia kestäneedeen hirvikannan aliverotukseen. Nykyisellä suunnitelmallisuudella ja kehittyneellä kannanseurannalla hirvikannan vaihtelua on saatu onneksi tasattua. Tunteet vaikuttavat ratkaisuihin vähemmän. Nyt on tapahtunut sama ilmiö metsästäjien kohdalla ,kun Velijussin tuijottaessa kolmannekseen vajentunutta viskilasia. Tuntuu ,että se on kohta tyhjä. Hirvikannan nopea hupeneminen johtaa tunteeseen ,että elukat loppuu. Näin tapahtuu ,vaikka kokonaisuuden paremmin tietävät viranomaiset muuta väittäisivät , puhumattakaan siitä ,että väitteen esittävät ne ,jotka eivät tunne asiaa vähääkään.
Tuota lentolaskennan tulosta ei voi verrata koko Suomea kattavaksi hirvimääräksi. Kannattaa lukea juttu uudestaan. Jos kaatomäärät ovat olleet ennakoitua pienemmät onko kyseessä ollut virheellinen maalaslaskenta ja sitä mukaan saatu pieni hurvimäärä. Vai onko kyseessä ollut tarkoituksellinen hirvimäärän kasvattaminen (aliverotus). Sen takia on noustu siiville ja tarkastettu tilanne. Jos näin olisi koko maassa tilanne niin koko maa olisi laskettava ja sen mukaisesti korjattava laskentamallit. Nyt ongelma on vain uusimaalla joka tarkistettiin. Ei ilmeisesti muualla.
Jutun otsikko saattaa antaa joillekin aiheen yleistyksiin . Mahdollinen aliverotus ei silti ole outo juttu eikä välttämättä tehty tarkoituksella. Joka kerta , kun hirvikantaa on leikattu, on törmätty samaan ilmiöön. Kannan leikkaaminen hidastuu metsästäjien päätöksellä voimakkaan muutoksen ja vasatuoton romahtamisen seurauksena. Tarkoitus on ihan hyvä. Rakenteeltaan sopusuhtainen ja elinkelpoinen riistakanta ,jonka kehitys on vakaa ja helpommin ennakoitavissa.
Hirvikannan rakennevian korjaaminen vuosikymmen sitten johti railakkasseen kannan kasvuun ja leikkaustoimiin 2018 vuodesta eteenpäin.
Näytti Uudellamaalla olleen oikeasti tarvettakin ,kun 757 kaadon voimalla lähdettiin käyntiin ja päädyttiin viimekaudella kaatamaan enää 71 hirveä samoista raameista pelko persuksissa ,että hirvet loppuu.