Metsäkeskuksen vetämä lehtohanke (Lehtokeskusten luontohelmet) on edennyt loppumetreille. Syyskuussa päättyvässä hankkeessa on tehty hoitotöitä 143 kohteella noin 150 hehtaarilla. Työ painottuivat Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle, eli maakuntiin, joissa lehtoja on eniten.

Alun perin tavoitteena oli hoitaa 120 lehtoa. Määrä ylittyi siis selvästi.

”Olen erittäin tyytyväinen näin hienosta tuloksesta. Erityisesti ilahduttaa se, että yksikään kohde ei ole jäänyt hoitamatta sen takia, että työlle ei olisi löytynyt tekijää”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Hoitotyöt suunniteltiin hankkeessa. Suurimman osan kohteista hoitivat metsäalan ammattilaiset ja luonnonhoidon yrittäjät, mutta osan hoitivat metsänomistajat itse. Hoitotöistä ei tullut metsänomistajille kustannuksia ja omalle lehtojen hoitotyölleen he saivat korvauksen.

Tyypillisesti hoitotyöt ovat olleet varjostavien kuusten poistoa.

”Lehdoissa ja metsissä yleensäkin paras tapa lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta ja turvata taloudellista tulosta on kasvattaa niitä sekametsinä. Tämä on myös paras keino sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin”, sanoo Ruutiainen.

Suojeluun runsaat 400 hehtaaria

Ruutiaisen mukaan myös metsänomistajat ovat suhtautuneet luonnonhoitoon myönteisesti. Hankkeessa tavoitettiin 300 metsänomistajaa. Heistä 100 suojeli Metso-ohjelmalla luontokohteitaan pysyvästi tai määräaikaisesti. Pysyvään suojeluun päätyi noin 250 hehtaaria ja määräaikaiseen 180 hehtaaria. Näistä suurin osa oli lehtometsiä.

”Se, että jopa kolmasosa tavoitetuista metsänomistajista päätyi suojelemaan arvokkaan luontokohteensa, kertoo halukkuudesta vapaaehtoiseen suojeluun”, Ruutiainen sanoo.

Vuonna 2021 alkanut lehtohanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke. Sitä rahoitetaan Helmi- ja Metso-ohjelmista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.