Latvia nousi viime vuonna suomalaisen metsäteollisuuden ulkomailta tuoman puun ykköslähteeksi, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot. Viron ohi tuontipuun kärkipaikalle kiilanneesta Latviasta tuotiin pääasiassa kuitupuuta ja haketta.
Pellervon taloustutkimus (PTT) ennakoi, että tuontipuun määrä voi kasvaa maltillisesti, kertoo metsäekonomisti Olli Korhonen.
”Tuontipuun hankinta on saatu organisoitua uudessa tilanteessa.”
Uusi tilanne tarkoittaa Venäjän vuonna 2022 Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa, jonka seurauksena itäpuun tuonti tyrehtyi. Ero entisiin puuntuontimääriin tulee Korhosen mukaan kuitenkin säilymään selkeänä.
Kun itäraja Venäjälle oli vielä auki, Suomeen tuotiin vuosittain 9–12 miljoonaa kuutiota puuta. Viime vuonna tuontimäärä oli reilut 5,5 miljoonaa kuutiota.
Kuitupuumarkkina tasapainossa – toistaiseksi?
Korhosen mukaan Venäjän puuntuonnin loppuminen kiristi kilpailua puusta niin kotimaassa kuin koko Itämeren alueella. Suomessa tilanne on näkynyt kuitupuun hintatason selkeänä nousuna.
PTT arvioi tuoreessa metsäalan ennusteessaan, että parin viime vuoden aikana koettu murros puumarkkinoilla on nyt takanapäin, ja kuitupuumarkkina on löytänyt uuden tasapainon. Yhdysvaltojen muuttunut tullipolitiikka, kauppasota ja tulitaukotunnustelut Ukrainassa tekevät tulevaisuuden ennustamisen erittäin epävarmaksi.
Suomeen tuotu puu on tällä hetkellä peräisin noin 90 prosenttisesti kolmesta maasta: Latviasta, Virosta ja Ruotsista. Baltiasta Suomeen laivataan etenkin koivukuitua ja haketta, Ruotsi on mäntykuitupuussa ykköslähde.
Latvialaisen koivukuitupuun kuutiohinta pyöri viime vuonna rajalla 60–80 euron välillä, latvialaisesta mäntykuitupuusta maksettiin rajalla 60–70 euroa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään