Laserkeilaus antaa hyvän kuvan metsikön rakenteesta. Myös Trestima Oy:n mobiilisovelluksella saadaan hyviä tuloksia, osoittaa tuore tutkimus.
Sen sijaan EMO-ennakkomittausohjelmisto pärjää hyvin vain järeän männikön rakenteen ennustamisessa.
Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen yhteistutkimuksen mukaan laserkeilaamalla saatu ennuste puustosta vastaa parhaiten hakkuukoneen keräämän aineiston mukaista todellista tilannetta.
Laserkeilaus on jo otettu yleisesti käyttöön metsäsuunnittelussa.
Tutkimuksessa verrattiin viittä inventointimenetelmää päätehakkuukuvion puuston arvioimiseksi. Metsän eri inventointimenetelmien vertailu on tärkeää, kun maastossa tehtävää kallista mittaustyötä pyritään vähentämään.
Tutkimus tehtiin Tekesin rahoittaman Data to Intelligence -ohjelman Forest Big Data -hankkeessa, ja siitä on ilmestynyt raportti kansainvälisessä Silva Fennica -julkaisusarjassa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Raportin mukaan Trestima on lupaava, mutta tarvitsee hyvällä resoluutiolla olevan kameran.
Pienellä (5) kuvio-otoksella Trestima oli antanut noista inventointimenetelmistä kaikista huonoimman tuloksen männiköissä.
Trestima (10) laajemmalla otoksella kuusikoissa paras.
Kaikenkaikkiaan noiden inventointimnenetelmien vertailusta jää kuva, että puustotunnuksissa (kuutiomäärissä ja tukki/kuitu-osuuksissa) on todella suurta vaihtelua todellisiin arvoihin verrattuna.