Lapin tämän talven lentolaskennoissa nähtiin kerralla enimmillään 18 hirven suuruinen lauma. Keskimääräinen alkuvuoden helikopterilennoilla havaittu laumakoko oli kolme hirveä.

”Monesti ison lauman ympärillä on lähellä muitakin hirviä. Parhaimmillaan samalla kertaa näkyi kopterista yhtä aikaa tuollaiset 25 hirveä, joihin kuului tuo yksi 18 hirven lauma”, kertoo tutkija Antti Paasivaara Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Paasivaaran mukaan hirvet eivät ole talvisissa laumoissaan koko ajan kiinni toisissaan, vaan hajaantuneina samalle ruokailualueelle enemmän tai vähemmän muutaman elukan porukoihin ruokailemaan ja lepäilemään.

”Isommissa laumoissa on usein enimmäkseen sonneja, ylivuotisia nuorukaisia ja vasattomia lehmiä. Monesti vasalliset lehmät ruokailevat erillään laumoista.”

Metsätalouden kannalta hirvien laumaantumisen tekee ongelmalliseksi se, että hirvien aiheuttamat metsätuhot voivat näin kasaantua yhdelle metsäalueelle tai jopa yhden metsänomistajan harteille. Hirvet syövät ankarimpina talvikuukausina pääasiassa mäntyjen neulasia ja kuorta, sillä männyistä on parhaiten saatavissa vihreää biomassaa talvisaikaan.

Kanta-arvio synteesi lentolaskennoista ja muista aineistoista

Arvio hirvikannan koosta on Lapissa synteesi lentolaskentojen tuloksista ja muista aineistoista, kuten metsästäjien Oma riista -palveluun kirjaamista havainnoista. Vuonna 2014 aloitetut lentolaskennat ovat silti erittäin merkittävässä roolissa Lapin laajoilla selkosilla.

”Oma riista -palvelusta näkyvät kannan nousut ja laskut. Mutta varsinainen kannan tason arviointi tarvitsee hirvien lentolaskentoja”, Paasivaara sanoo.

Lopullinen arvio hirvien määrästä tehdään Lukessa matemaattisella kannanarviointimallilla. Malli tuottaa hirvimäärästä arviohaarukan, jossa kannan koko on 95 prosentin todennäköisyydellä.

Paasivaaran mukaan on hyvä, että kanta-arvio ei ole vain yhden tiedonhankintatavan varassa. Kalliit lentolaskennat puoltavat hänen mukaansa ehdottomasti paikkaansa.

”Hirvikannan säätelyllä on metsätalouteen niin iso vaikutus, että tämä (lentolaskenta) on loppujen lopuksi pieni panostus.”

Tämän vuoden lentolaskennat kustansivat noin 270 000 euroa.

Erämaahirvistä tarkempaa tietoa

Paasivaaran mukaan mallipohjainen kanta-arvio on vienyt Lapin hirvimäärän arviointia tarkempaan suuntaan.

”Kanta-arviot ovat tärkeässä roolissa hirvikannan säätelyssä, joten kannan säätelymahdollisuudet tarkentuvat samalla. Siinä mielessä on tapahtunut hyvää kehitystä.”

Tänä talvena lentolaskennat toivat havaintoja esimerkiksi siitä, että hirviä talvehti Rovaniemen seudulla enemmän kuin viisi vuotta sitten. Lentolaskennat ovat myös tarkentaneet hirvimääräarviota Inarin erämaista, jossa helikoptereista nähty runsas hirvimäärä ei ole vastannut metsästäjien havaintoja.

Muut viitteet ovat kuitenkin puoltaneet Inarissa lentolaskentojen havaintoa hirvikannan kasvusta. Paasivaaran mukaan Norjan kanssa on käyty alustavia tunnusteluja tunturialueen hirvikannan yhteisestä seurannasta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.