Suomalais-karjalaista luontosuhdetta vaaliva Osuuskunta Lumimuutos käynnistää mittavan ennallistamisohjelman yksityismaille. Tarkoitus on ennallistaa suoalueita ja metsiä, tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen, monimuotoisuuden köyhtymisen estäminen ja vesiensuojelun edistäminen.

Seuraavalle viidelle vuodelle ohjelman pilottikohteita varten on varattu 1,2 miljoonan euroa, jotka on lainattu Euroopan investointipankilta. Lainarahalla osuuskunta ostaa ja ennallistaa luontoarvonsa menettäneitä alueita.

Investointipankin ohella hankkeessa on mukana hollantilainen Rewilding Europe -järjestö. Lisäksi mukana on säätiöitä sekä yrityksiä, joiden tuella maksetaan lainasta noin kaksi kolmannesta. Loput on tarkoitus tienata hiilikrediittejä myymällä.

Hankkeeseen ryhdyttiin, sillä aika on käymässä vähiin niin ilmastonmuutoksen kuin monimuotoisuuden köyhtymisenkin torjunnassa.

”Euroopan investointipankkikin totesi, että EU:n eri toimet – Life-hankkeet ja muut – eivät riitä, vaan aika on loppumassa”, hankkeen tiedevastaava Tero Mustonen kertoo. Mustonen on Itä-Suomen yliopiston maantieteen ja historian laitoksen dosentti ja YK:n seuraavan ilmastoraportin yksi pääkirjoittaja.

Lisää lahoa ja mahdollisesti jatkuvaa kasvatusta

Kuluvan vuoden budjetti on 275 000 euroa, jolla on tarkoitus hankkia satoja hehtaareita soita ja metsiä. Ensimmäinen pilottikohde on Linnunsuon kosteikko Pohjois-Karjalassa, muut kuluvan vuoden kohteet sijaitsevat Saamelaisalueella, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Metsäpuolella haetaan noin 100 hehtaarin kohteita. Haussa on erityyppisiä alueita, ja toimet mitoitetaan alueen mukaan. Hiljattain hakatutkin kohteet käyvät, sillä nuoret metsät ovat hyviä hiilensidonnassa.

”Ennallistettavissa metsissä voi tehdä myös jonkin verran metsätöitä jatkuvaa kasvatusta käyttäen, jos se on järkevää. Yksi tärkeä tavoite metsissä on lahopuun, etenkin järeän lehtilahopuun lisääminen”, Mustonen kertoo.

Ohjelmaa on tarkoitus jatkaa ensimmäisen rahoituskauden (2018-2023) jälkeen ja kasvattaa ennallistamisalaa kymmeniin tuhansiin hehtaareihin. Näistä neuvottelut ovat kesken, joten Mustonen ei sen tarkemmin jatkosuunnitelmia avaa.

Hankkeen mittaan osuuskunnalle karttuu kohtuullisesti maaomaisuutta. Mustonen korostaa, että ennallistettavat, turvekäytöstä poistettavat suoalueet eivät ole erityisen arvokkaita. Metsäalueita taas voidaan siirtää myöhemmin valtiolle virkistysmetsiksi.

Korjattu toiseksi viimeisessä kappaleessa ennallistamisalaa (pois suojelualaa) 15.6..

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.