Lahopuilla on luultua suurempi merkitys metsien typenkierrossa, Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus osoittaa. Pääroolissa ovat lahopuussa elävät, ilmakehän typpeä hyödyntävät bakteerit sekä maaperästä typpeä kuljettavat lahottajasienet.

Tutkimuksen mukaan pitkälle lahonneeseen puuhun kertyneestä typestä 60 prosenttia on peräisin biologisesta typensidonnasta, johon pystyvät tehtävään erikoistuneet bakteerit. Lahopuussa elävät bakteerit sitovat ilmakehän typpeä ja hyödyntävät sen kasvuunsa. Bakteerien kuollessa typpiyhdisteet hajotetaan lahopuussa muiden eliöiden, erityisesti sienten käyttöön.

Ilmakehästä peräisin olevan typen ohella lahopuuhun kertyy typpeä, joka on peräisin maaperästä.

Biologisella typensidonnalla on keskeinen rooli puuaineen hajoamiselle ja pitkällä aikavälillä myös koko metsäekosysteemin typpitaloudelle. Puun hajoamisen ollessa nopeinta lahoamisen keskivaiheilla typen lähteitä ovat sekä typensidonta ilmakehästä että typen kulkeutuminen maaperästä. Lahoamisen edetessä vaikeasti hajotettavien hiiliyhdisteiden osuus lisääntyy. Tämän seurauksena hajoaminen hidastuu ja lahottajasienet häviävät kilpailussa mykorritsasienille.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös etsittäessä keinoja puun taimien kasvun parantamiseen. Esimerkiksi valittujen sienten lahottamasta ja typensitojien rikastamasta puupurusta voitaisiin kehittää taimikasvatukselle suotuisaa kasvualustaa.

METSÄLEHTI

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.