Suomen metsäkeskus on selvittänyt maastotarkastuksilla säästöpuiden määrää ja laatua, pienvesien suojakaistojen leveyttä ja lakikohteiden säilymistä hakkuista. Tarkastuksia tehtiin liki 1 700 hehtaarilla. Kohteet oli valittu satelliittikuvien perusteella riskiperusteisesti, näin ollen tarkastuksen tulokset eivät kuvaa kaikkien hakkuiden tilannetta.

Säästöpuita oli jätetty riittävästi noin 80 prosentille kohteista. Huomautettavaa oli 15 prosentilla kohteista, heikosti puita oli jätetty viidellä prosentilla.

Keskimäärin säästöpuita oli jätetty 25 kappaletta hehtaarille: eniten Pohjanmaalla, 36 puuta, ja vähiten Lapissa, 13 puuta.

Säästöpuista lähes puolet oli järeää eli läpimitaltaan yli 20-senttistä. Kanta-Hämeessä järeää puuta oli peräti 81 prosenttia säästöpuista, Pohjanmaalla vain 30 prosenttia.

”Säästöpuut ovat ensiarvoisen tärkeitä tulevaisuuden lahopuujatkumoina. Tulosten perusteella metsäalan toimijat ja maanomistajat ovat sisäistäneet tämän asian”, sanoo luontotiedon johtava asiantuntija Miia Saarimaa Metsäkeskuksesta.

Viidennes lakikohteista kärsi hakkuista

Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen huomioimisessa on hakkuiden toteuttajilla vielä parannettavaa. Lähes viidenneksessä elinympäristöistä havaittiin hakkuista aiheutuneita muutoksia, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Tilanne oli heikoin Pohjois-Karjalassa, missä tarkastettujen elinympäristöjen pinta-alasta oli säilynyt alle puolet.

Pienvesien suojakaistoja tarkastettiin 51 kilometriä, josta lähes puolet oli puronvartta. Suojakaista oli puutteellinen lähes yhdeksän kilometrin matkalla. Eniten huomautettavaa oli norojen riittämättömistä suojakaistoista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.