Viralliseen mittaukseen asti etenevien puutavaran mittauserimielisyyksien määrä on pysynyt viime vuodet jokseenkin samana, mutta kyselyjen määrä on hienoisesti lisääntynyt.

Tapio Wall toimii virallisena mittaajana Luonnonvarakeskuksen tutkijan työnsä ohella. Hän arvelee, että julkisuudessa esillä pidetyt kiistat ovat tuoneet virallista mittausta yleiseen tietoon.

”Yleensä ensimmäisessä puhelinkeskustelussa valkenee, onko asiassa eväitä pitemmälle. Saattaa olla väärinkäsityksiä tai yleistä uteliaisuutta.”

Virallisia mittauksia tehdään vuosittain kahdesta neljään, mutta kyselyjä ja ennakkoselvityksiä on kymmeniä.

”Nykyisin virallisissa mittauksissa ei ole yleensä kiistaa siitä, että onko puutavaran määrä mitattu oikein”, Wall sanoo.

”Sen sijaan mittaukset ovat painottuneet laatukysymyksiin eli käytännössä siihen, onko tukki otettu talteen hakkuusopimuksen ehtojen mukaisesti.”

Jos tukkia epäillään päätyneen kuitupuuksi, niin käytännössä kiistanalainen kuitupuuerä pitää olla uudelleen mitattavissa ja näytön erittäin selkeää.

Paljon kauppoja, vähän riitoja

Virallinen mittaus on tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna huomattavan kevyt ja halpa oikeusturvakeino. Virallinen mittaus maksaa 500 euroa, ja sen maksaa hävinnyt osapuoli.

Wallin mukaan raja mittauksen ja muiden puukaupan sopimusehtojen välillä on hämärä etenkin katkonnassa, ja puutavaranmittauslain piiriin kuuluvia erimielisyyksiä on käsitelty myös tuomioistuimissa.

Wall pitää erimielisyyksien määrää kuitenkin vähäisenä ja suhteuttaa asiaa siihen, että vuosittain tehdään yli sata tuhatta puukauppaa ja ostajien väliset puunvaihdot sekä erilaiset mittaukseen perustuvat työsuoritukset sen lisäksi.

”En tiedä toista alaa, jossa näin vähän riidellään ja isoja rahasummia liikutellaan.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.