Metsänomistajat ovat ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden toteutukseen valtaosin tyytyväisiä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksessä todetaan. Työn laatua, toimenpiteiden toteutusaikataulua ja yhteydenpitoa kiiteltiin. Toisaalta liki viidennes vastaajista oli toteutukseen tyytymättömiä.
Metsänomistajille tärkeitä syitä luonnonhoitohankkeeseen osallistumiseen tai ympäristötukisopimuksen solmimiseen olivat monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonhoitohankkeiden osalta myös vesistöjen laadun parantaminen ja vesistöhaittojen vähentäminen. Tärkeätä oli myös sopimuksen määräaikaisuus ja päätäntävallan säilyminen seuraavalla sukupolvella.
”Myös maisema-arvot olivat tärkeä motiivi. Metsänomistajat kokivat, että ympäristötukisopimuksilla ja luonnonhoitohankkeilla on onnistuttu turvaamaan monimuotoisuutta ja maisemaa”, kertoo Luken tutkija Katri Hamunen.
Metsänomistajat olivat pääosin tyytyväisiä sopimusten kohdennukseen ja sopimuksen laatimisprosessiin. Useimmin tyytymättömyyttä herätti sopimuksen korvaustaso sekä sopimusalueen rajaus maanomistajan toivetta pienemmäksi tai aiempaan määräaikaiseen sopimukseen kuuluneiden alueiden jääminen uuden sopimusrajauksen ulkopuolelle.
Metsäkeskuksen asiantuntijoiden mukaan olisi hyvä, jos ympäristötukisopimuksia voitaisiin rajata myös laajempina elinympäristökokonaisuuksina.
”Tämä vaatisi kuitenkin nykyistä suurempaa resurssia sekä maanomistajien sopimuskorvauksiin että hakemusten käsittelyyn”, toteaa luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.
Turhan monipolvisia prosesseja
Metsäkeskuksen asiantuntijat ja hankkeita toteuttaneet yrittäjät kokivat luonnonhoitohankkeiden toteutusprosessin liian monipolviseksi. Raskasta hankehakumenettelyä tulisi yksinkertaistaa ja mahdollistaa luonnonhoidon toteuttaminen hallinnollisesti kevyemmällä mallilla, selvityksessä todetaan.
Viime vuonna ympäristötukisopimuksia tehtiin ennätysmäärä ja kiinnostus metsänomistajien keskuudessa on suurta. Jotta päästäisiin Metso-ohjelmassa ympäristötukisopimuksille ja luonnonhoitohankkeille asetettuun 82 000 hehtaarin toteutustavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä, pitäisi Metsäkeskuksen Metso-rahoitusta ja henkilöstöresursseja nostaa huomattavasti ohjelman loppukaudelle, selvityksessä arvioidaan.
Kyselyt toteutettiin Luken ja Suomen metsäkeskuksen yhteishankkeessa, jossa tehtiin viime vuonna lomakekyselyt ympäristötukisopimuksen tehneille metsänomistajille, luonnonhoitohankkeisiin osallistuneille metsänomistajille, luonnonhoitohankkeita toteuttaneiden yritysten edustajille ja Suomen metsäkeskuksen asiantuntijoille.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
