Maanomistajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä metsitystukeen, Suomen metsäkeskuksen kyselystä selviää. Myös tuen hakuprosessiin oltiin tyytyväisiä: yli kaksi kolmannesta vastaajista piti sähköisen hakulomakkeen täyttöä helppona,.

Metsitystuki koostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Metsitystuen kustannuskorvaus on 1 000–2 000 euroa hehtaarilta.

Yli puolet – 58 prosenttia – kyselyyn vastanneista maanomistajista oli tyytyväisiä metsitystuen kustannuskorvaukseen. Vajaa neljännes oli sitä mieltä, että korvaus ei ole riittävä. Sen sijaan vain 43 prosenttia oli tyytyväisiä metsityksen jälkeen maksettavaan hoitopalkkioon. Hoitopalkkio on 450 euroa ja se maksetaan kaksi kertaa, 2 ja 8 vuoden kuluttua metsityksestä.

Yleisimmin vastaajat olivat hakeneet metsitystukea entisille maatalousmaille. Turvetuotannosta poistuneille aloille tukea oli hakenut 13 prosenttia vastaajista.

Uutta lakia valmistellaan

Kyselyyn vastanneet toivoivat aiempaa enemmän tietoa etenkin vesakon vaikutuksesta metsitystuen myöntämiseen. Lisätietoa kaivataan myös kohteella olevan taimikon määrittämisestä sekä ely-keskuksen roolista hakemuksen käsittelyssä.

Jos tukea ei myönnetty, perustelujen ymmärrettävyys vaihteli. Vastaajista jopa 44 prosenttia arvioi, että kielteisen päätöksen perustelu jo metsittyneen alan perusteella ei ollut ymmärrettävä. Kun kielteistä päätöstä perusteltiin kaavamääräyksellä, viidennes oli sitä mieltä, että perustelu ei ollut ymmärrettävä.

Valtaosa vastaajista – 85 prosenttia – piti tärkeänä, että joutoalueiden metsitystä tuetaan kuluvan vuoden jälkeen. Laki metsitystuesta on voimassa vain vuoden 2023 loppuun, mutta maa- ja metsätalousministeriössä sille valmistellaan jo jatkoa.

Kysely lähetettiin kaikkiaan noin 1 300 metsitystukea hakeneelle maanomistajalle, joista siihen vastasi noin 360 maanomistajaa. Vastanneista 44 prosenttia oli saanut myönteisen päätöksen hakemukseensa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.