Kuivahkojen ja kuivien kankaiden männiköt tulisi jättää kokonaan kesähakkuiden ulkopuolelle tyvitervastaudin aiheuttaman riskin vuoksi. Mäntyjä tappavasta taudista on erittäin vaikea päästä eroon karuimmilla kasvupaikoilla, sillä sairastuneille männyille ei ole karujen olosuhteiden vuoksi korvaavaa puulajivaihtoehtoa,
Tyvitervastaudin vaaroja käsitteli Luonnonvarakeskuksen tutkija Tuula Piri keskiviikkona Metsätieteen päivässä. Pirin mukaan tyvitervastauti ei ole enää pelkästään Kaakkois-Suomen ongelma, vaan tauti koskee männiköitä koko Etelä-Suomessa.
”Männiköiden kuolleet ja harsut puut ovat vain jäävuoren huippu eivätkä kerro koko totuutta tyvitervastaudin laajuudesta. Osittain infektoitunut juuristo vähentää puuston kasvua vuosikymmenten ajan”, Piri sanoo.
Tyvitervastaudin aiheuttavaa männyn juurikääpää torjutaan hakkuissa kantokäsittelyllä. Mikään torjuntamenetelmä ei kuitenkaan ole Pirin mukaan täysin sataprosenttinen.
Männyn ja kuusen juurikäävät ovat eniten tuhoa aiheuttavia puutauteja. Kuusen juurikääpä aiheuttaa vuosittain metsätaloudelle tappiota noin 40 miljoonaan edestä, männyn juurikääpä tyvitervastaudin muodossa noin viiden miljoonan euron edestä.
Kantokäsittely ei ole pakollista turvemaiden männiköissä, mutta juurikäävän leviämiskyvystä myös turvemaille on Pirin mukaan viitteitä. Turvemaiden hakkuut toteutetaan tavallisesti talvisaikaan, jolloin tyvitervastaudin leviämiseen on pienempi todennäköisyys.
Esimerkiksi Äänekoskelle valmistuvan uuden biotuotetehtaan odotetaan kuitenkin lisäävän hakkuita turvemailla.
METSÄLEHTI
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.