Metsähallitus kannustaa luonnossaliikkujia maakotkan pesien etsintään. Löydetystä pesästä, joka ei entuudestaan ole Metsähallituksen tiedossa, maksetaan sadan euron löytöpalkkio. Poronhoitoalueella löytöpalkkio maksetaan myös aiemmin löytämättömästä merikotkan pesästä.
Lähes kaikissa tunnetuissa, Metsähallituksen hallinnoimilla mailla sijaitsevissa kotkanpesissä on numeroitu pesäkyltti.
Löydetystä pesästä voi ilmoittaa Metsähallitukseen luontopalvelujen erityisasiantuntija Eetu Sundvallille. Ilmoituksessa on oltava ilmoituksen tekijän nimi ja yhteystiedot, pesän koordinaatit sekä paikannimi ja kunta. Mukaan on hyvä laittaa myös kuva.
Metsähallitus tarkastaa pesät ennen palkkion maksamista. Jos pesässä on pesintä meneillään, ei pesän läheisyyteen pidä mennä, jottei häiritä pesintää.
Pesäpuu tyypillisesti mänty
Maakotkan pesä sijaitsee yleensä syrjäisillä metsäalueilla, joilla on aukeaa tilaa saalistukseen. Tyypillisesti pesäpuu on vanha mänty, mutta tarpeen tullen myös kuusi, haapa, jopa koivu ja tunturialueilla kallionkieleke käyvät pesän alustana.
Merikotka pesii suurissa risulinnoissa tavallisimmin vanhan männyn latvaosissa, myös muut vankkaoksaiset puut käyvät pesimäpaikaksi. Pesät ovat käytössä vuodesta toiseen. Pesiä löytyy useimmiten rannikkoalueilta sekä Pohjois-Suomessa järvien ja tekoaltaiden läheisyydestä.
Maakotka ja poronhoitoalueella merikotka ovat Metsähallitukselle erityisvastuulajeja, joiden seurannasta se Suomessa vastaa. Seurannan perusta on, että pesät tunnetaan. Metsähallituksen henkilökunta ja vapaaehtoiset pesätarkastajat löytävät vuosittain kymmeniä uusia pesiä. Lisäksi vuosittain maksetaan löytöpalkkioita 20–30 entuudestaan tuntemattomasta pesästä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään