Metsäkoneenkuljettajan työnkuva on muuttunut. Kun aiemmin kuljettaja saattoi keskittyä vain korjuuseen, joutuu hän nykyään käyttämään yhä enemmän aikaa muihin tehtäviin, Koneyrittäjien kysely kertoo.

Nämä työt liittyvät muun muassa työmaan suunnitteluun, rajojen etsintään, laadun mittaukseen ja puutavaran mittausten valvontaan. Ikäväksi tilanteen tekee se, ettei näistä toista makseta ylimääräistä.

-Aikaa vievä, mutta tuloa tuottamaton työ on lisääntynyt kuin vahingossa ja sen vähentämiseen on kiinnitettävä huomiota. Kaikki ylimääräinen tehokkuutta heikentävä työ on karsittava koneenkuljettajan harteilta vähemmäksi tai sille on saatava käypä hinta, Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Timo Tolppa totesi puhuessaan Koneyrittäjien liiton metsäpäivillä Helsingissä perjantaina.

Tuottamattoman työn lisääntyminen selittyy metsäorganisaatioiden säästöillä. Niiden takia aiemmin metsätoimihenkilöiden tekemää työtä on siirretty koneyritysten ja motokuskien tehtäväksi.

Kyse ei ole pienestä asiasta, liitto korostaa. Kyselyn mukaan oheistyöt keskeyttävät hakkuun yhteensä noin pariksi tunniksi viikossa, mikä tarkoittaa, että urakointituloa jää saamatta noin 350 euroa. Vuositasolla puhutaan jopa 10 000 euron kustannusrasitteesta ja 15 000 euron tienaamattomista urakointituloista.

-Yhtä konetta kohden summa on yhteensä 25 000 euroa. Se on sama summa kuin keskimääräisen metsäkoneyrityksen oikaistu nettotulos, Tolppa huomautti.

METSÄLEHTI

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.