Hakkuiden rajoittaminen 2010-luvun alun tasolle, noin 58 miljoonaan kuutioon vuodessa, tietäisi Taloustutkimuksen selvityksen mukaan julkiselle taloudelle noin miljardin euron menetyksiä. Metsätalouden piirissä toimivien kone-, kuljetus- ja metsäpalveluyritysten liikevaihtoon se vaikuttaisi noin 1,15 miljardia euroa vuodessa ja työpaikkoja olisi 4 700 vähemmän.

”Hakkuiden merkittävä rajoittaminen, jota eräät tahot vaativat, iskisi kaikkein kipeimmin alueille, joissa vaihtoehtoisia työpaikkoja on niukasti tarjolla. Se siis kurittaisi maaseutua ja Sisä-Suomen maakuntia”, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo.

Koneyrittäjien mukaan metsiä on tarkasteltava kokonaisuutena. Lisäksi metsiä koskevissa päätöksissä on otettava huomioon, miten Suomi voi hyödyntää niitä monipuolisesti.

”Toimimalla oikein me voimme hyödyntää metsiä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta viisaasti. Taloudellisen arvon tuotantopotentiaali voidaan menettää, jos unohdamme yritysvaikutukset ja teemme vääriä poliittisia päätöksiä metsien käytön rajoituksista kansallisesti tai EU-tasolla, Jaakkola pohtii.

Luonnosta ja monimuotoisuudestakin tulee huolehtia. Samalla on silti tärkeätä ottaa huomioon mahdollisten rajoitusten vaikutukset yrityksiin ja ihmisiin, jotka saavat elantonsa metsistä ja luovat työllään taloudellista hyvää yhteiskuntaan.

”Tämä näkökulma jää nykyään harmittavan usein vähälle huomiolle. Taloustutkimuksen selvitys tuo keskusteluun mielenkiintoisen puheenvuoron”, Jaakkola sanoo.

Taloustutkimus tarkasteli selvityksessään hakkuiden vaikutuksia kolmen skenaarion avulla.

Taloustutkimukselta selvityksen tilasivat Otso Metsäpalvelut Oy, Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Meto Metsäalan Yrittäjät sekä Teollisuusliitto.

Huom! Lisätty selvityksen tilaajat 9.6. klo 15.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.