Koneen Säätiö myöntää rahoitusta 16 uudelle metsään ja ympäristöön liittyvälle hankkeelle.
Kyseessä on säätiön Metsän puolella -aloitteen kolmas hakukierros. Tavoitteena on monipuolistaa metsistä käytäviä keskusteluja tieteen, taiteen, journalismin ja aktivismin avulla.
“Panostus on merkittävä erityisesti siksi, että maamme hallitus on osoittanut, etteivät luonnonsuojelu ja ilmastokriisin pysäyttäminen ole sen prioriteettilistalla. Päinvastoin – aiemminkin riittämättömästä rahoituksesta leikataan edelleen”, sanoo Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar.
Viime vuonna huomiota herätti Koneen Säätiön myöntämä avustus Elokapina-aktivistiliikkeelle.
Nyt rahoitusta saaneista hankkeista esimerkiksi tutkija Jan Saijetsin työryhmä kartoittaa saamelaisalueen suojelemattomia luonnonmetsiä tekoälyn avulla. Rahoitus jatkaa Koneen Säätiön pitkäaikaista tukea vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoittamiseen.
”Toivomme, että päättäjät hyödyntäisivät tätä pitkäjänteistä työtä toteuttaessaan hallitusohjelman suojelulupausta”, Pantsar sanoo.
Metsän puolella -rahoitusta voi hakea metsäkysymyksiin liittyviin tiede- ja taidehankkeisiin sekä niihin kytkeytyneeseen journalismiin ja aktivismiin.
Kolmannella hakukierroksella hakemuksia saatiin yhteensä 214 kappaletta, joista rahoitusta myönnettiin 16:lle. Koneen Säätiön hallitus tekee Metsän puolella -rahoituspäätöksiä kolmesti vuodessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Koneen liiketoimet menisivät mönkään, jos periaatteet olisivat siellä samat kuin metsän hoidossa eli tunnevaltaisuus ja kovan kokemusperäisen tiedon huomiotta jättäminen.
Jatkuva kasvatus todettiin pitkällä aikavälillä toimimattomaksi Ruotsiss ja Suomessa n. 150 v ajan, kun valta- ja lisävaltapuiden hakkuun jälkeen väli- ja aluspuut eivät kasvaneetkaan ripeästi vaan päin vastoin.
Lisäksi haitoiksi muodostuvat korkeat korjuukustannukset, ojien huollon mahdottomuus, lahon lisääntyminen, kuusettuminen, tuulituhot ja lumituhot.
Järkevien syiden puutteesta huolimatta jatkuvaa kasvatusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, myös Koneen omistajien metsissä.
Jos se linja voittaa ja tulee vallitsevaksi, olemme 100 v perästä taas rupumetsätilanteessa 1950-luvun tapaan, jossa kasvu on vain puolet nykyisestä.
Toisaalta kaikkien hoitorästien tehokas pois hoitaminen nostaisi metsien kasvua jopa 50 % eli n. 50 milj. m3 (45 milj. tn hiilidioksidia) eli lähes nykyisten Suomen päästöjen verran.