Maa- ja metsätalousministeriö kiiruhti alkuviikolla nimeämään työryhmän suurpetojen metsästystä helpottamaan. Tavoitteena on sujuvoittaa vahinkoperusteisten kaatolupien myöntämistä ja tehdä ehdotuksia kannanhoidollisten kaatolupien mahdollistamiseksi.
Aikataulu on tiukka. Työryhmältä odotetaan väliraporttia jo kesäkuussa ja asetusehdotusta heinäkuulle. Näin ollen ehdotetut ratkaisut voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ensi syksyn ilvesluvista päätettäessä.
Ministeriön toimeliaisuuden taustalla on suurpetojen metsästyksen romahdus. Esimerkiksi helmikuussa päättyneen metsästyskauden ilvessaalis jäi olemattomaksi – Satakunnassa kaadettiin yksi ja Keski-Suomessa kolme ilvestä. Sen sijaan viime vuonna saalista kertyi 174 ilvestä ja edellisvuonna 300.
Isoa pudotusta ei selitä metsästäjien vähäinen kiinnostus. Päinvastoin, ilvesmetsälle on lähdetty innokkaasti. Esimerkiksi talven 2022-23 jahdissa luvista käytettiin yli 98 prosenttia. Myös kaatolupia olisi ollut yllin kyllin, Riistakeskus oli myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia ilvesjahtiin peräti 300 kappaletta.
Romahduksen taustalla ovatkin luvista hallinto-oikeuksiin valittaneet ympäristöjärjestöt ja oikeuden tiukentuneet tulkinnat luontodirektiivistä. Hallinto-oikeudet laittoivat päättyneeltä kaudelta lähes kaikki ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat toimenpidekieltoon. Osa oikeuksista on myös ehtinyt jo kumota Riistakeskuksen antamat poikkeusluvat. Ilveksen lisäksi esimerkiksi karhun ja susien poikkeuslupia on torpattu viime vuosina oikeudessa.
On kiitettävää, että virkakoneisto toimii ripeästi. Ja hienoa on sekin, että runsaan 2 000 ilveksen kannan kehityksestä ollaan ministeriössä kiinnostuneita. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on kertonut hallituksen myös lisänneen EU-vaikuttamista suurpetoasiassa.
Harmillista kuitenkin on, ettei ministeriö ole samanlaisella tarmolla tarttunut metsänomistajia ja tiellä liikkujia kiusaavaan hirviongelmaan. Etenkin kun hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan kääntynyt taas kasvuun.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tämä hirviasia tuntuu olevan ikuisesti hoitamaton asia on sitten niitä luupäitä 50 % enemmän tai vähemmän. Aina se on sama ongelma. Hyvä että välillä yritetään hoitaa muitakin epäkohtia.
Hirvipuolella elukat voi tappaa vaikka yhdettömiin ,jos paikkakunnalla vain saadaan yhteinen tahtotila aikaan asian edistämiseksi. Esimerkiksi hirvitalousalue Uusimaa kakkosella kaadettiin vuonna 2018 757 hirveä ja kuluneella kaudella enää vajaa 10% siitä eli 70. Työkalut kannanhävittämiseen ovat olemassa . Petojen osalta on tuhottu ne vähätkin. Vain korpilaki näyttää toimivan.