Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja pitää todennäköisenä, että kirjanpainajat ovat munineet päättyneenä kesänä myös toisen sukupolven. Hellesään seurauksena ensimmäinen kirjanpainajasukupolvi kuoriutui ennätysaikaisin, aikuistui ja ehti ilmeisesti munimaan. Lisäksi alkukesällä parveilleet kirjanpainajat perustivat uudet perheet eli tuottivat sisarsukupolven.

Hellekesän seurauksena myös metsätuholain asettamat päivämäärät kuorellisen puutavaran poistamiselle metsistä laahasivat ennätyksellisen myöhässä.

Nyt kirjanpainajatilanne näyttää rauhoittuneen. Sateinen ja kolea elokuu hidasti kirjanpainajan liikkeitä.

”Alustavasti vaikuttaa siltä, että sisarsukupolvi olisi painunut talvehtimaan ja parveilu on pysähtynyt. Jos syksyllä tulisi superlämmintä, se tietäisi hyvää toiselle sukupolvelle. Ne kehittyisivät kuoren alla nopeammin”, Ylioja kertoo.

Syksyn sää ratkaisee toisen sukupolven

Mikäli säät kylmenevät odotetusti, toisen sukupolven kirjanpainajat eivät enää ehdi aikuistua ja tiputtautua puista maahan suojaan talven pakkasilta, ja siksi ne todennäköisesti menehtyvät.

Kuluneen hellekesän vaikutukset kirjanpainajakantoihin näkyvät vasta tulevana kesänä. Yliojan mukaan kirjanpainajatilanne Suomessa on edelleen alhaisella tasolla ja sitä pystytään pitämään kurissa tuulenkaatoja korjaamalla ja kirjanpainajan vastikään vaurioittamia puita poistamalla.

Ensi vuoden kirjanpainajatilanteeseen vaikuttavat säiden lisäksi kuivuudesta kärsineiden kuusien sekä tarjolla oleva vaurioituneen kuusipuun määrä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.